Viestintä häiriötilanteissa ja oikea tieto

Viestintä häiriötilanteessa

Tietoyhteiskunta on riippuvainen sähköstä, tietotekniikasta ja tietoverkoista. Häiriö sähköverkossa vaikuttaa arkeen nopeasti. Häiriötilanteessa oikea tiedon saanti on tärkeää – mutta monet tiedonvälityskanavat toimivat sähköllä. Puhelinverkot on suunniteltu toimimaan sähkökatkojen aikana akkuvoimalla enintään muutaman tunnin.

Viestintää varten tarvitset:

  • Paristoilla toimivan radion ja varaparistoja
  • Puhelimen, jossa on virtaa
  • Täyteen ladatun varavirtalähteen, jolla saat puhelimen ladattua

Mistä saa tietoa?

  • Niin kauan kuin tietoliikenneyhteydet toimivat ja akut riittävät, nettiin pääsee hakemaan tietoa.
  • Jos puhelin- ja tietoliikenneyhteydet lakkaavat toimimasta, viranomaiset antavat ohjeita radion kautta.
  • Luotettavia tiedonlähteitä ovat mm. Yleisradion kanavat, kunnan viestintäkanavat sekä sähkö- ja vesiyhtiöiden viestintäkanavat.
  • Lataa puhelimeesi 112 Suomi -sovellus. Kaikki vaara- ja muut viranomaistiedotteet välitetään siihen. Muista sallia sovellukselle sijaintisi käyttö, jotta saat tiedotteet.
Puhelin, jossa 112 Suomi -sovellus

Häiriötilanteessa oikea tieto on erityisen olennaista

Paras tapa suojautua vääriltä tiedoilta on lähdekriittisyys:

  • Onko kyse tosiasioista vai mielipiteistä?
  • Kuka on tietojen lähettäjä? Entä alkuperäinen tekijä?
  • Onko tiedon alkuperäinen tekijä uskottava asiantuntija kertomaan kyseisestä asiasta?
  • Mikä on tietojen julkaisun tarkoitus? Onko tiedot julkaistu tunteita herättävällä tai muulla tavalla, jolla pyritään saamaan ihmiset reagoimaan siihen herkästi tai levittämään sitä?
  • Ovatko tiedot varmistettavissa jostakin muusta lähteestä?
  • Ovatko tiedot uusia vai vanhoja ja miksi tiedot ovat esillä juuri nyt?

Mitä voit itse tehdä?

  • Etsi tietoa – paras tapa löytää oikea tieto on verrata eri lähteitä.
  • Älä usko huhuihin – käytä monta uskottavaa lähdettä tarkistaaksesi, pitääkö tieto paikkansa.
  • Älä levitä huhuja – jos tiedot eivät vaikuta uskottavilta, älä levitä niitä edelleen. Suhtaudu kriittisesti erityisesti epämääräisten sivustojen uutisiin ja toisen käden tietoihin perustuviin väitteisiin.

Miten voit varmistua kuvien ja videoiden oikeellisuudesta?

  • Mistä kuvan/videon väitetään olevan peräisin?
  • Onko kuvaaja todella voinut olla kyseisessä paikassa?
  • Onko kuvassa jotain, mikä voi olla merkki sen muokkauksesta – kuten muusta kuvasta erottuvia kohtia tai jotain, mikä ei liity väitettyyn tapahtumaan?
  • Tarkista, onko sama kuva tai videosta otettu pysäytyskuva julkaistu jo aikaisemmin esimerkiksi Googlen käänteisellä kuvahaulla tai TinEye-kuvahaulla.
Mies lukee jotain matkapuhelimensa ruudulta.

Informaatiovaikuttaminen

Informaatiovaikuttaminen on tavoitteellista ja järjestelmällistä toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn.

Informaatiovaikuttamisen avulla voidaan esimerkiksi ohjata huomiota toisaalle ja vääristää tilannekuvaa, lannistaa, aiheuttaa huolta tai raivoa, tai heikentää väestösuhteita ja viranomaisluottamusta. Kaikki väärä tieto ei kuitenkaan ole informaatiovaikuttamista.

Informaatiovaikuttamisella on eri tasoja:

  • Disinformaatio ja valheelliset sisällöt (esim. kuvaväärennökset sosiaalisessa mediassa) Virheellistä tietoa voi luoda ja jakaa kuka tahansa ja sitä esiintyykin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa valtavasti. Jokainen ihminen voi myös vastustaa disinformaatiota esimerkiksi välttämällä kyseenalaisten sisältöjen jakamista ja raportoimalla niistä ylläpidolle.
  • Tavoitteellinen, manipulatiivinen informaatiovaikuttaminen (esim. tavoitteellisen harhaanjohtavat sisällöt, painostava tai uhkaava viestintä, mustamaalauskampanjat) Suunniteltua toimintaa, jossa on käytössä useita eri keinoja ja jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen. Tavoitteellisen informaatiovaikuttamisen vastatoimissa päävastuu on viranomaisilla ja muilla toimijoilla, jotka seuraavat informaatioympäristöä ja tekevät siitä tilannekuvaa. Lisäksi esim. medialla on rooli informaatiovaikuttamisen tilannekuvan luomisessa.
  • Vieraan vallan häirintä (esim. vaalien häirintä, ilmatilaloukkaukset, jne.) Toimintaa, jossa käytetään tavoitteellisia, oikeudettomia keinoja. Vastuu vastakeinoista on vain viranomaisilla ja valtion johdolla lain säätämällä tavalla.
Klmion muotoinen kuvio, joka on jaettu kolmeen osaan. Alhaalla isoimpana disinformaatio ja valheelliset sisällöt, keskellä tavoitteellinen käyttäytymiseen vaikuttaminen ja ylimpänä pienimpänä oikeudeton häirintä.

Informaatiovaikuttamiselta suojautuminen:

  • Valitse käyttämäsi lähteet huolella, varsinkin poikkeustilanteissa ja kriiseissä.
  • Ahdistus, levottomuus ja negatiiviset tunteet kuten viha ovat normaaleja reaktioita informaatiovaikuttamiseen.
  • Helpoin tapa suojautua on vähentää altistusta sosiaaliselle medialle.
  • Kun avaat somen, voit muistuttaa itseäsi siitä, että melko varmasti altistut manipulaatiolle ja valheelliselle sisällölle.
  • Tunnista huhut ja spekulaatio – myös kotimaisessa mediaympäristössä. Älä lisää disinformaation näkyvyyttä tai ryhdy vuorovaikutukseen vahingollisten toimijoiden kanssa, vaan ilmoita vahingollisista sisällöistä ylläpidolle.
  • Suuntaudu toimintaan: Mieti, millainen toiminta on hyödyllistä ja rakentavaa. Tarkasta varautumisesi ja auta muita ihmisiä varautumaan.