Ajankohtaista

Lapsille kannattaa opettaa varautumistaitoja. Harjoittelu lisää varmuutta siitä, että perhe selviytyy yhdessä häiriötilanteista. Lapsiperheen varautuminen vahvistaa lapsen turvallisuutta ja toimintakykyä.

Kerro lapselle, miksi varautumistaitoja tarvitaan

Puhu lapsen kanssa turvallisuudesta konkreettisesti ja ikätasoisesti. Kerro lapselle, että varautuminen on aina aikuisten vastuulla, mutta harjoittelette yhdessä, jotta hän osaa toimia yllättävissä tilanteissa. Huomioikaa varautumisessa teidän perheenne yksilölliset tarpeet. Jos lapsella on kaksi kotia, sopikaa, miten toiseen kotiin saa yhteyden ja miten siellä toimitaan.

Opettele turvataitoja lapsen kanssa

Kun koululainen opettelee olemaan yksin kotona, harjoitelkaa yhdessä, miten lapsen tulee toimia häiriötilanteissa, kuten sähkö- tai vesikatkon aikana. Sopikaa, kenelle lapsi soittaa, jos jotakin sattuu.

Käykää yhdessä läpi, mistä lapsi löytää varautumistarvikkeet, kuten taskulampun, puhdasta vettä ja ensiaputarvikkeet. Harjoitelkaa hätäpuhelun soittamista sekä radion ja varavirtalähteen käyttämistä. Kirjatkaa muistilista asioista, jotka teidän perheessänne pitää huomioida, kun jotakin sattuu.

Lapsi oppii leikin avulla

Leikin avulla voit pientenkin lasten kanssa harjoitella turvataitoja. Majan rakentaminen on hyvä keino pysyä lämpimänä kylmenevässä asunnossa. Piirtäkää lapsen kanssa kodin kartta, johon merkkaatte ulospääsytiet ja muita tärkeitä asioita. Suunnitelkaa kotivaraan perheenjäsenten lempiruokia.

Puuhapaketti ja lempilelu tuovat turvaa

Miettikää yhdessä, miten saatte ajan kulumaan ilman puhelinta ja muita digilaitteita. Lauta- ja korttipelit tai piirtäminen saavat odottelun sujumaan mukavasti.

Miettikää, onko lapsella rakas lelu, joka helpottaisi oloa jännittävässä tilanteessa. Jos lapsella on erityisen tuen tarpeita, niin selkeät kuvalliset ohjeet, melua vaimentavat kuulokkeet ja aistilelut auttavat niin arjessa kuin kriisissäkin.

Mielen rauhoittamista pitää opetella

Rauhallinen hengitys auttaa isoissa ja pienissäkin kriiseissä sekä aikuisia että lapsia. Kokeile lapsen kanssa helppoa hengitysharjoitusta, jossa sivellään kädellä toisen käden sormen sivua sisään hengittäessä ja toista ulos hengittäessä.

Anna Salmenhaara
valmiuden asiantuntija
Pelastakaa Lapset ry

Lisätietoa:

Pelastakaa Lapset järjestää Lapsen kohtaaminen kriiseissä -koulutusta esimerkiksi Naisten Valmiusliiton Nasta-harjoituksissa. Lisätietoa Pelastakaa Lasten valmiuskoulutuksista.

Tule mukaan Pelastakaa Lasten valmiustoiminnan vapaaehtoiseksi

Hätäkeskuslaitoksen 112-päivän materiaalipankki: https://112.fi/112-paivan-materiaalit

Pelastakaa Lapset ry on yksi 72 tuntia -varautumissuosituksen organisaatioista.

Kotivarassa painotetaan sellaisenaan syötäviä, hyvin säilyviä kuivaelintarvikkeita. Pian saattaa kuitenkin tulla kaipuu lämpimälle aterialle, joka ylläpitää jaksamista. Kotivarassa kannattaakin olla veden ja valmiiden kuivaelintarvikkeiden lisäksi lämpimän aterian valmistamiseen sopivia raaka-aineita ja välineitä.

Miten saat lämmintä ruokaa ilman sähköä?

Yksi käytännöllisimmistä tavoista on retkikeitin, jota kutsutaan usein nimellä ”trangia”. Sillä on kaksi merkittävää etua nuotioon verrattuna:

• retkikeitintä saa käyttää ilman maanomistajan lupaa ja
• retkikeitintä voi käyttää, vaikka alueelle olisi annettu metsäpalovaroitus.

Mitä tarvitset retkikeittimellä kokkaamiseen?

Retkikeittimen lisäksi tarvitset polttoainetta (sprii tai kaasu), kuivat tulitikut, puhdasta vettä sekä valmistettavan ruoan raaka-aineet. Useimmissa retkikeitinpaketeissa on kattilat, keitinrunko, poltin ja kansi.

Retkikeittimen käyttö on yksinkertaista

Käytä retkikeitintä suojaisassa paikassa, sillä tuuli hidastaa ruoan valmistumista. Aseta keitin tasaiselle alustalle ja huolehdi paloturvallisuudesta.

• Spriikeitin: Tiputa poltin sille kuuluvaan koloon keskelle keitintä. Kaada spriitä sopiva määrä ja sytytä. Kun liekki palaa, aseta kattila liekin päälle. Käytön jälkeen, sammuta liekki polttimen kannella.
• Kaasukeitin: Muistaa sammuttaa kaasu huolellisesti käytön jälkeen.

Harjoittelu kannattaa

Mukavissa olosuhteissa harjoitteleminen kannattaa! Esimerkiksi spriin annostelussa kokemus auttaa annostelemaan sitä tarvittavan määrän. Jotkin retkeilyyn tarkoitetut valmisateriat on pakattu kuumaa vettä kestävään pakkaukseen, jolloin kiehuvan veden voi lisätä suoraan avattuun kuiva-ainepakkaukseen. Varmista ohjeet aina pakkauksesta. Jos valmistat ruoan omilla kattiloilla, pidä astiat puhtaina ruoanjämistä välttääksesi turhat ruokamyrkytykset.

Enni Tuutti, erityisasiantuntija
maa- ja metsätalousministeriö

Retkikeittimen käyttöä opettavia kursseja järjestävät Suomessa monet tahot, kuten partioseurat ja kansalaisopistot.

Maa- ja metsätalousministeriö on yksi 72 tuntia -varautumissuosituksen taustaorganisaatioista.

Pienillä teoilla iso vaikutus

Sähkökatko tai lämmityksen häiriö voi tulla yllättäen, ja kylmyys hiipii sisään nopeammin kuin uskoisi. Jo muutaman tunnin katko tuntuu viileytenä, ja talvipakkasilla kodin lämpötila laskee ripeästi. Puutalo voi pudota kymmeneen plusasteeseen alle vuorokaudessa, kerrostalokin parissa päivässä.

Lämpimänä pysyminen on kuitenkin taito, jota voi ennakoida – ja pienilläkin valinnoilla on paljon vaikutusta.

Suojaa kehosi tärkeimmät kohdat

Lämpö karkaa erityisesti pään, kaulan ja jalkojen kautta. Lämmin pipo, villasukat ja kaulahuivi ovat siksi ensimmäisiä varusteita, joihin kannattaa tarttua.

Kerrospukeutuminen toimii parhaiten: ohuet, toistensa päälle puetut kerrokset sitovat ilmaa ja eristävät tehokkaammin kuin yksi paksu vaate.

Rajaa lämpö talteen

Kun kodissa alkaa tuntua kylmältä, valitse yksi huone, jossa keskityt pysymään lämpimänä. Sulje ovet, vedä verhot kiinni ja tuki vetoisat kohdat. Paksut verhot, lisämatot ja tiivisteet hidastavat kylmän pääsyä sisään.

Myös “sisäteltta” toimii: heitä pöydän päälle peittoja ja luo niiden alle lämmin soppi. Lisää lämpöä saat makuupussilla, vilteillä ja lattialle asetetuilla matoilla tai alustoilla. Pienessä tilassa lämpö pysyy paremmin, ja jo yhdessä oleminen nostaa huoneen lämpötilaa hieman.

Pienet apuvälineet, suuri helpotus

Kuumavesipullo on varautumisen helppo tehosankari. Täytä se kuumalla – ei kiehuvalla – vedellä ja sujauta makuupussiin tai peiton alle. Makuupussi on muutenkin erinomainen kotivaruste, sillä se säilyttää lämmön huomattavasti paremmin kuin tavallinen peitto.

Syö ja juo, jotta keho jaksaa lämmittää

Keho tuottaa lämpöä vain, jos sillä on siihen energiaa. Syö helppoja, tuttuja ruokia ja muista juoda säännöllisesti. Kevyt liike, kuten venyttely tai rauhallinen kävely sisällä, auttaa nostamaan lämpöä turvallisesti.

Lämpimät juomat tukevat lämmönsäätelyä, mutta alkoholi kannattaa jättää väliin – se lisää lämmönhukkaa.

Huolehdi myös toisista

Lapset, iäkkäät ja sairaat palelevat herkemmin. Seuraa heidän vointiaan ja pidä yhteyttä läheisiin. Jos kotona käy liian kylmäksi tai olo heikkenee, on tärkeää siirtyä ajoissa lämpimämpään paikkaan ja pyytää apua.

Varautuminen kannattaa

Kodin lämpimänä pitäminen onnistuu parhaiten, kun olet miettinyt perusasiat etukäteen. Listaa, mitä välineitä sinulla jo on, ja hanki ajoissa puuttuvat tarvikkeet. Mieti, missä huoneessa perhe voisi majoittua tarvittaessa. Kun välineet ovat kunnossa ja toimintatapa selkeä, häiriötilanteet tuntuvat huomattavasti hallittavammilta.

Suvi Aksela, Naisten Valmiusliitto
Satu Virtanen, Maanpuolustuskoulutus MPK

Lisätietoa kaikille avoimesta varautumis- ja turvallisuuskoulutuksesta:
www.mpk.fi
www.naistenvalmiusliitto.fi

Maanpuolustuskoulutus MPK ja Naisten Valmiusliitto ovat 72 tuntia -varautumissuosituksen taustaorganisaatioita.

Varautumistaidot ovat arkisia taitoja, joiden avulla sähkökatkossa, myrskyssä tai muussa häiriötilanteessa pärjää paremmin. Olosi on varmempi ja turvallisempi, kun tiedät miten toimia. 

Monelta löytyy jo valmiiksi varautumistaitoja, vaikka niitä ei ole tullut ajatelleeksi. Osaatko laittaa ruokaa retkikeittimellä, rakentaa vilteistä majan tai etsiä luotettavaa tietoa silloin, kun netti ei toimi? 

Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään lauantaina 7.2., ja tänä vuonna teemana on varautumistaidot. 

Kotivara kulkee mukana arjessa 

Yksi tärkeimmistä varautumistaidoista on kotivaran kokoaminen. Kotivara alkaa vedestä, ja jokaiselle perheenjäsenelle on hyvä varata ainakin yksi viiden litran vesitonkka. Lisäksi tarvitaan ruokaa, lääkkeitä ja muita välttämättömiä tarvikkeita vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. 

Kotivara ei ole erillinen “kriisivarasto”. Se kannattaa koota tuotteista, joita käytät muutenkin arjessa ja täydentää sitä mukaa, kun kaapin hyllyt tyhjenevät. 

Jos sähköä ei ole, ruokaa voi valmistaa ulkona retkikeittimellä tai grillillä. Varaa kotiin myös huoneenlämmössä säilyvää, sellaisenaan syötävää ruokaa, joka ei vaadi kuumennusta.  

Lämpöä ja hyvä hygienia ovat perustarpeita 

Sähkökatkossa koti voi kylmetä nopeasti. Lämpimänä pysymistä helpottaa, kun oleilu keskitetään yhteen huoneeseen, ikkunat peitetään verhoilla tai vilteillä ja lattialle tuodaan mattoja. Kerrospukeutuminen on käytännöllistä eivätkä pipo tai kengät ole liioittelua kylmenevässä asunnossa. 

Jos vesi tai sähköt ovat poikki, myös hygienia vaatii erityistä huomiota. Vettä ei saa laskea viemäriin, joten ota käyttöön käsidesi, kosteuspyyhkeet, kertakäyttöastiat ja muovipussit. Hyvä hygienia on tärkeä keino suojata itseä ja muita tartuntataudeilta. 

Radio pitää ajan tasalla myös häiriötilanteissa 

Häiriötilanteet voivat vaikuttaa myös sähkö- ja tietoliikenneyhteyksiin. Luotettavan tiedon perässä kannattaa suunnata Ylen, viranomaisten, kuntien sekä sähkö- ja vesiyhtiöiden kanavien äärelle. Kun mikään muu ei pelitä, paristokäyttöinen radio on edelleen varma kumppani. 

Radiosta saa ohjeita myös tilanteissa, joissa sisälle suojautuminen on tarpeen. Sisälle suojautuminen on keino suojautua esimerkiksi säteilyltä, myrkyllisiltä kaasuilta ja savulta. 

Kun kuulet yleisen vaaramerkin tai saat vaaratiedotteen, siirry lähimpään sisätilaan. Sulje ovet, ikkunat ja tuuletusaukot, tiivistä raot teipillä ja pysäytä koneellinen ilmanvaihto. Pysy sisällä, kunnes viranomainen ilmoittaa, että vaaratilanne on ohi. 

Tutut rutiinit ja yhteisöllisyys auttavat jaksamaan 

Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa kykyä sopeutua ja toimia paineen alla vaikeissa tilanteissa. Sitä tukevat tutut rutiinit, riittävä uni, syöminen ja liikkuminen. 

Varautuminen ei myöskään ole yksilölaji. Kun pitää huolta läheisistään ja tuntee naapurinsa, avun pyytäminen ja tarjoaminen on helpompaa häiriötilanteissa. Yhdessä on usein helpompi järjestää ruokaa, lämpöä, vettä ja tietoa kuin yksin. 

Tule testaamaan varautumistaitoja Narinkkatorille! 

Suomessa on laaja joukko järjestöjä ja organisaatioita, jotka opettavat kansalaisille varautumistaitoja. Esimerkiksi ensiapu on jokaisen velvollisuus, ja sitä voi opetella muun muassa Punaisen Ristin ensiapukursseilla. 

Varautumispäivän kunniaksi järjestetään maksuton varautumistaitoihin liittyvä tapahtuma Helsingin keskustassa Narinkkatorilla lauantaina 7.2. klo 12–15. Tapahtumassa pääsee kokeilemaan varautumistaitoja käytännössä. 

Mukana ovat SPEK, Huoltovarmuuskeskus, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti, Naisten valmiusliitto, Suomen Partiolaiset, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Marttaliitto, Finlands svenska Marthaförbund ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys.

Lisätietoa Varautumispäivästä:spek.fi/varautumispaiva

Mukavaa tekemistä lapsille, tärkeää tietoa koko perheelle!

Varautumismuistipelin avulla opit yhdessä lapsen kanssa, mitä kotivara sisältää ja miksi se on tärkeä.

Kuvissa on:

• pullovettä
• kannellinen vesiastia
• huoneenlämmössä säilyvää syötävää
• ensiaputarvikkeita
• paristoradio
• taskulamppu
• otsalamppu
• varavirtalähde ja paristoja
• retkikeitin
• käteistä rahaa

Pelaamisen yhteydessä voitte jutella:

• Mihin tarvikkeita tarvitaan?
• Mistä ne teidän kodissanne löytyvät?
• Mitä pitäisi vielä hankkia?

Lataa muistipeli tästä >>

Toimi näin:

1. Tulosta peli vahvemmalle paperille kaksipuoleisena, niin silloin palojen toisella puolella on muistipelin varsinaiset kuvat (parit) ja toisella puolella 72 tuntia -logo. Leikkaa palat katkoviivojen kohdalta.

TAI

2. Tulosta yksipuoleisena, liimaa arkit A4-kokoisen kartongin molemmin puolin ja leikkaa katkoviivojen kohdalta.

Meiltä kysytään toisinaan, mihin kaikkiin tilanteisiin kodeissa pitäisi varautua ja miten. Varautuminen voi tuntua aikamoiselta urakalta, jos sitä lähestyy tuosta näkökulmasta. Meillä on kysyjille hyviä uutisia: jokaiseen mahdolliseen häiriötilanteeseen ei tarvitse varautua erikseen.  

Varautuminen on ihmisen perustarpeista huolehtimista. Perustarpeita on viisi: vesi, ruoka, lämpö, hygienia ja tiedonkulku. Kotona tulee olla jokaiselle riittävästi vettä ja ruokaa, hygieniasta on huolehdittava aina muun muassa vatsatautiepidemian välttämiseksi, ja jostakin on saatava tieto, mitä ympärillä tapahtuu. 

Useimmiten arkielämää haittaavat eniten sähkö- ja vesikatkot. Syitä niihin on monia. Osa johtuu kiusanteosta, osa luonnonvoimista tai laitevioista. Myös järjestelmien ikääntyminen aiheuttaa häiriötilanteita. Esimerkiksi vedenjakeluverkostoissa on korjausvelkaa, minkä vuoksi vesikatkoja tulee todennäköisesti olemaan jatkossa yhä enemmän eri puolilla Suomea. 

Varsinkin tässä ajassa ajatellaan usein, että varautuminen on vain valmistautumista sotilaalliseen voimankäyttöön. Se on ihan ymmärrettävää. Sotaan varautuminen on kuitenkin raskas ja vieras ajatus, jolloin varautumiseen voi olla hankala ryhtyä. 

Varautumiseen pitäisi suhtautua paljon arkisemmin. Esimerkiksi sähkökatko ja sen myötä ruoanlaiton vaikeutuminen on todennäköisempää myrskyn vuoksi kuin sodan takia. Myös maksupäätehäiriöt ovat hyvin yleisiä ilman sähkökatkojakin. Niinpä käteistä rahaa kannattaa aina pitää lompakossa. 

On muistettava sekin, että jokainen varautuu itseään varten. Moni kyselee valmiiden ruoka-ainelistojen perään. On kuitenkin hankala tehdä sellaista listaa, joka sopisi jokaisen ruokavalioon ja makumieltymyksiin. Ruoanlaittomahdollisuudetkin vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, onko käytössä tulisija vai ei. Jokaisen on rakennettava itselleen sopiva ruokavarasto, joka myös kiertää arkikäytössä.  

Yhteistä meille kaikille on se, että tarvitsemme vettä. Kansalaistutkimuksen mukaan vesimäärän tarve yllättää ihmiset. Jokaisesta kodista tulisi löytyä pullovettä vähintään viisi litraa asukasta kohti. Lisäksi kotona pitäisi olla puhtaan veden hakemiseen soveltuva kannellinen vesiastia. 

Suomessa on kotitalouksille kansallinen 72 tuntia -varautumissuositus. 72 tuntia eli kolme vuorokautta tulisi jokaisen pystyä jatkamaan arkea omatoimisesti. Se on aika, joka viranomaisilta on arvioitu kuluvan häiriötilanteen selvittelyyn ja avun valmisteluun. Varautua voi pidemmäksikin ajaksi, jos siihen on mahdollisuus. 

Omatoimiseen varautumiseen kuuluu kotivaran ylläpitäminen sekä varautumistietojen ja -taitojen hallitseminen. Varautuminen on paljon muutakin kuin säilykkeet ja vesitonkat kaapissa. On tärkeää tietää myös, miten pysyä lämpimänä talvipakkasilla ilman sähköä. Ohjeita varautumiseen löytyy osoitteesta 72tuntia.fi. 

Varautumisen olisi hyvä tulla niin luontevaksi osaksi arkeamme, että emme lopulta kiinnitä siihen suuremmin huomiota. Tämä edellyttää kuitenkin monilta ajattelutavan muutosta. Asioita ei pitäisi tehdä vasta, kun on pakko, vaan aina olisi hyvä pitää puskuria. Kotona tulisi olla ruokaa enemmän kuin vain seuraavalle aterialle. Kännykän voi ladata jo siinä vaiheessa, kun akkua on alle puolet jäljellä ja autoa tankata, kun tankki on puolillaan. 

Omatoiminen varautuminen on osa Suomen kriisinkestävyyttä. Se on suuri apu yhteiskunnalle ja etenkin ihmiselle itselleen. Haastamme sinutkin paitsi varautumaan myös puhumaan varautumisesta työpaikalla, pihatalkoissa, sukukokouksissa ja harrastepiireissä. 

Kotivara ja varautumistaidot varmistavat, että arki voi rullata ja yhteiskunta toimia häiriötilanteissakin. Voimme jatkaa työssä, koulussa ja harrastuksissa käymistä mahdollisimman normaalisti. Toisin sanoen: varautumalla poikkeuksellisiin tilanteisiin varaudumme jatkamaan normaalia elämäämme.  

Markus Latva-aho
varautumispäällikkö  

Minna Yläkangas
varautumisen asiantuntija

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Kirjoitus on julkaistu puheenvuorona Turun Sanomissa 22.8.2025.

Lue myös SPEKin aiemmat kirjoitukset varautumisesta:

Maaseudun Tulevaisuus 13.6.2025: Paikalliset yhteisöt vahvistavat haja-asutusalueiden kriisinkestävyyttä

Aamulehti 7.5.2025: Taloyhtiössä kannattaisi pitää varautumistalkoot 

Helsingin Sanomat 2.5.2025: Ilman sähköäkin selviää, kun muistaa viisi perusasiaa

Oletko miettinyt, mitä syöt, jos kotiisi tulee sähkö- tai vesikatko etkä voi valmistaa ruokaa tavalliseen tapaan? Jokaisesta kodista olisi hyvä löytyä sellaisenaan syötävää tai helposti valmistettavaa ruokaa vähintään 72 tunniksi eli kolmeksi päiväksi. Ruokaa kotivarasta -oppaasta löytyy esimerkkireseptejä poikkeusoloihin.

Maa- ja kotitalousnaiset ja Martat ovat laatineet Ruokaa kotivarasta -oppaan osana 72 tuntia -varautumissuositusta. Opas ei ole uusi, mutta siinä olevat vinkit ja reseptit ovat edelleen käyttökelpoisia.

Oppaassa on kerrottu, mitä kotivaran koostamisessa kannattaa huomioida ja millaisia ruokia voi valmistaa ilman sähköä. Oppaasta löytyy myös esimerkkiruokalistat ja reseptit kolmeksi päiväksi perheelle ja yksinasuvalle.

Oppaan (PDF) saat ladattua maksutta alla olevasta linkistä:

Lataa opas tästä >>

72 tuntia -konseptia koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.

Vinkit parempaan kotivaraan

• Suosi säilykkeitä – ostettuja ja itse tehtyjä
• Lisää makua mausteilla, yrteillä, öljyillä ja kastikkeilla
• Ota vuodenajat huomioon ruokien säilytyksessä
• Hanki pieniä pakkauksia, jotta kaikkea ei tarvitse syödä kerralla
• Tee ja nauti ruokaa yhdessä muiden kanssa ruokahävikin välttämiseksi
• Varaa ruokia, jotka eivät tarvitse paljon vettä valmistusvaiheessa.

Kotivara sopeutetaan aina omaan ruokavalioon

Oppaassa olevat ruokalistat ja reseptit ovat esimerkkejä, joiden tarkoitus on toimia inspiraationa, kun suunnittelet omaa kotivaraasi. Mikään ruokalista ei sellaisenaan sovi ihan jokaiselle. Kotivara pitää aina sopeuttaa kunkin ihmisen omaan ruokavalioon sopivaksi.

Kun suunnittelet omaa tai oman perheesi kolmen päivän kotivaraa, ota huomioon mahdolliset ruoka-aineallergiat, erityisruokavaliot ja makutottumukset. Esimerkiksi gluteenittomuus, kasvisruokavalio tai lasten erityistarpeet voivat vaikuttaa siihen, millaisia elintarvikkeita kannattaa varastoida.

Kotivaran on hyvä sisältää sellaista ruokaa, jota perheesi syö normaalistikin mielellään. Näin varaston kierrätys helpottuu ja poikkeusoloissakin ruoka tuntuu tutulta ja turvalliselta.

Varaa vettä myös ruoan valmistukseen

Kotivaraan kuuluu vähintään viisi litraa juomavettä yhtä asukasta kohden. Lisäksi vettä kannattaa varata erikseen ruoan valmistamiseen. Vettä tarvitaan muun muassa puurojen, pastan tai purkkihernekeiton keittämiseen tulisijassa tai retkikeittimellä.

Useimpien ruokien valmistamiseen kuluu yllättävän paljon vettä. Saatat tarvita vettä myös käsienpesuun ja ruoanlaittovälineiden (esim. retkikeitin) puhdistamiseen aterioiden välissä.

Suunnittele siis ruokavarastosi niin, että se vastaa vedenkäyttömahdollisuuksiasi. Näin varmistat, että vesi riittää sekä ruoanlaittoon että muihin perustarpeisiin.

Lue lisää

Kotivara – 72 tuntia

Penninvenyttäjän varautuminen – Vinkkejä edulliseen kotivaraan – 72 tuntia

Maa- ja kotitalousnaiset sekä Martat tarjoavat lisätietoa ja koulutusta kotivara-asioihin. Tutustu myös heidän varautumissivuihinsa:
Kotivara | Maa- ja Kotitalousnaiset
Varautuminen | Martat

Kun lomamatka lähestyy, et ehkä halua ajatella, mikä kaikki matkan varrella voi mennä pieleen. Pieni ennakointi kuitenkin auttaa välttämään harmeja ja tekee matkasta huolettomamman. 

Alta löydät kolme matkaajan tarkistuslistaa. Ensimmäinen on suunnattu kaikille matkaajille eli ainakin siinä luetellut asiat kannattaa huolehtia kuntoon. Lisäksi voit ottaa tarkasteluun joko kotimaan tai ulkomaan matkaajan lisätarkistuslistan.

Jokaisen matkaajan tarkistuslista – Huolehdi ainakin näistä! 

• Joka säähän sopiva varustus 
• Pullovettä ja pientä evästä aina mukana 
• Omat (ja matkakumppaneiden) lääkkeet 
• Hygieniatarvikkeita 
• Käteistä rahaa (1–2 vuorokauden ostotarpeisiin) 
• Puhelin ladattuna ja laturi mukana 
• Reittisuunnitelma jaettuna läheisille. 

Matkalla voit joutua viettämään aikaa ulkona odotettua kauemmin ja ennustettua kylmemmissä, kosteammissa tai kuumemmissa olosuhteissa. Pidä huoli, että pysyt lämpimänä ja kuivana – tai viilennettynä. 

Oma vesipullo ja pientä evästä kannattaa pitää aina mukana. Jos sinulla tai matkakumppaneillasi on erityisruokavalioita, voi olla hyvä varata omaa evästä mukaan vähän enemmänkin. 

Kaikissa apteekeissa ei ole kaikkia lääkkeitä heti saatavilla. Välttämättömät lääkkeet kannattaa siis aina huolehtia mukaan jo lähtiessä eikä luottaa siihen, että niitä saa ostettua matkalta. 

Kosteuspyyhkeitä tai käsidesiä kannattaa myös kuljettaa mukana, sillä et välttämättä pääse aina pesemään käsiäsi. Myös laastarit on hyvä pitää matkassa. 

Kerro ennen matkaa vähintään yhdelle läheiselle henkilölle, minne olet menossa ja milloin sinun pitäisi reittisuunnitelmasi mukaan palata. Jos jotain tapahtuu, sinua osataan etsiä oikeasta paikasta.

Kotimaan matkaajan lisätarkistuslista 

• 112 Suomi -sovellus ladattuna puhelimessa 
• Tieto, mistä saat apua, jos matka tyssää syrjäseudulle 
• Ensiaputarvikkeet 
• Taskulamppu 
• Palovaroittimen toimivuuden testaaminen majapaikassa 

Kotimaan matkoilla kannattaa olla 112 Suomi -sovellus ladattuna puhelimessa. Sen avulla saat hätätilanteessa apua nopeasti ja ajantasaiset viranomaistiedotteet suoraan puhelimeesi. 

Mitä syrjemmäksi palveluverkoista matkasi yltää sitä huolellisemmin sinun kannattaa varautua. Selvitä, mistä saat apua, jos auto hyytyy kesken matkan. Autossa kannattaa myös pitää mukana ensiapulaukkua ja taskulamppua. 

Erilaisissa majapaikoissa paloturvallisuudesta ei ehkä huolehdita yhtä hyvin kuin kotitalouksissa. Voit nukkua yösi hyvin myös matkalla, kun testaat, että palovaroitin toimii. Jos arvelet, että majapaikassa ei ole palovaroitinta, ota sellainen mukaasi ja asenna se tilaan, jossa nukut.

Veneillessä ja kalastaessa pelastusliivit tuovat turvaa muillekin kuin perheen pienimmille. Vesialueilla liikkuvan kannattaa myös huomioida, että GPS-häirinnän vuoksi navigointijärjestelmät eivät välttämättä toimi luotettavasti. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedotti hiljattain, että GPS-häiriöt kolminkertaistuivat Suomenlahdella kevään aikana. Perinteiset navigointitaidot ja merikartta auttavat välttämään karikot vesillä.

Ulkomaanmatkaajan lisätarkistuslista 

• Matkustusilmoitus ulkoministeriön sivuilla
• Kohdemaan matkustustiedotteeseen tutustuminen
• Matkavakuutus (+ EU-kelakortti tarvittaessa)
• Lääkkeet alkuperäispakkauksissa + reseptit (tarvittaessa englanninkielinen todistus)
• Pullovettä ja syötävää hotellihuoneeseen
• Kohdemaan käteistä rahaa muuallakin kuin lompakossa 

Ennen lähtöä tehty matkustusilmoitus auttaa ulkoministeriötä tavoittamaan sinut, jos kohdemaan turvallisuustilanne sitä edellyttää. Matkustustiedotteesta näet, millaisiin riskeihin maassa kannattaa varautua. 

On järkevää ottaa myös laaja matkavakuutus, jotta se kattaa tarvittaessa sairaankuljetuksen kotimaahan. Ambulanssilento voi maksaa jopa 100 000–150 000 euroa. Euroopassa voit hyödyntää eurooppalaista sairaanhoitokorttia (EU-kelakortti), jos olet sairausvakuutettu Suomessa. 

Lomamatkalla on tavallista syödä pääosin ravintoloissa ja kahviloissa. Esimerkiksi sähkökatkon yllättäessä ravintoloiden toiminta voi kuitenkin keskeytyä kokonaan eikä kauppojen maksupäätteet toimi. Kannattaa aina varata hotelliin pullovettä ja jotakin syötävää sekä pitää kohdemaan käteistä rahaa mukana.  

Ulkomailla käteistä rahaa kannattaa pitää muuallakin kuin lompakossa ja tärkeitä puhelinnumeroita muuallakin kuin puhelimessa. Näin et joudu pulaan, jos lompakkosi ja puhelimesi varastetaan tai jos hukkaat ne. 

Ulkoministeriön päivystysnumero palvelee matkustajia ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. 

Varaudu edes vähän 

Kaikkiin erilaisiin hätä- tai ongelmatilanteisiin et voi mitenkään varautua. Hyvin monenlaisista tilanteista kuitenkin selviää, kun huolehtii viidestä perusasiasta: ruuasta, vedestä, lämmöstä, hygieniasta ja tiedonkulusta.  

Jos et jaksa huolehtia ihan kaikesta etukäteen, niin varaudu edes vähän ja hoida kuntoon ensimmäisen listan asiat. Kun olet varautunut, voit nauttia matkasta, vaikka kaikki ei menisi toivotulla tavalla.

Turvallista ja leppoisaa matkaa!

Markus Latva-aho
varautumispäällikkö, SPEK

Minna Yläkangas
varautumisen asiantuntija, SPEK

Varautumisohjeet on julkaistu selkokielellä. Ohjeet ovat selkokielellä suomeksi ja ruotsiksi 72tuntia.fi-sivustolla ja painettuna esitteenä. Selkokieliset varautumisohjeet vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, kun yhä useammat saavat tarvitsemansa tiedon. Selkokielisyys auttaa muun muassa maahanmuuttajia, kehitysvammaisia ja ikääntyneitä.

Selkokielisille ohjeille on nykyaikana selkeä tarve turvallisuustilanteen kiristymisen takia. Selkokieliset varautumisohjeet parantavat Suomen varautumistasoa, kun yhä useampi ymmärtää varautumisen koskevan itseään.

– Varautuminen koskettaa meistä jokaista. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus ymmärtää ohjeet ja pystyä varautumaan häiriötilanteisiin, SPEKin varautumisen erityisasiantuntija Essi Kulju sanoo.

Arvion mukaan jopa 15 prosenttia väestöstä tarvitsee Suomessa selkokieltä. Selkokielen tarve on kasvanut viime vuosina ikääntymisen, maahanmuuttajien määrän kasvun ja lukutaidon heikentymisen myötä.

– Kun puhutaan kriittisen tärkeistä asioista, kieli ei saa syrjäyttää ketään, selkokielen asiantuntija Jenni Saarilahti Saavuta Asiantuntijapalvelut Oy:stä sanoo.

Selkokieliset varautumisohjeet sopivat monille eri kohderyhmille

– Meiltä pyydetään usein ohjeita eri kohderyhmille, jotka eivät voi käyttää yleiskielisiä ohjeita, esimerkiksi maahanmuuttajille tai kehitysvammaisille. Halusimme tehdä selkokielisen version, joka palvelee mahdollisimman monia kohderyhmiä, Kulju kertoo.

Ohjeiden mukauttamisen selkokielelle tekivät Saavuta Asiantuntijapalveluiden selkokielen ja -julkaisujen asiantuntijat yhdessä SPEKin kanssa. Ruotsinkielisen työn teki LL-Center.

Joitakin uusia kysymyksiä jouduttiin miettimään eri kohderyhmien kannalta. Esimerkiksi sitä, mitä voidaan sanoa avun saamisesta eri tilanteissa ihmisille, jotka ovat riippuvaisia ulkopuolisesta avusta.

– Oli tärkeää pyrkiä kertomaan asiat niin, että tieto häiriötilanteista ei ahdista tai pelota lukijaa, Saarilahti sanoo.

Varautumisen sanasto ei ole kaikille selkeää

Varautumisen sanastoa jouduttiin myös miettimään.

– Jo häiriötilanne on vähän vaikea sana. Toisaalta sitä ei voi korvata kriisillä, sillä esimerkiksi vesikatko ei ole kriisi, ellei se kestä kauan. Päädyimme puhumaan häiriötilanteesta ja selittämään sen niin, että häiriötilanne tarkoittaa sitä, että emme voi toimia tavallisesti arjessa, Kulju kertoo.

Ohjeissa muokattiin selkokriteerien mukaisesti kieli, kuvat ja sivuston rakenne.

– Varautumisohjeiden sisällön laajuus oli haastavaa selkokielelle mukauttamisessa. Tärkeäkin asia saattaa kääntyä itseään vastaan, jos tietoa on niin paljon, ettei selkolukija jaksa lukea sitä, Saarilahti toteaa.

Selkokielisillä varautumisohjeilla on selkotunnus. 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen yhteinen varautumissuositus, jota Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö koordinoi. Huoltovarmuuskeskus rahoittaa 72 tuntia -viestintää.

Mitä on selkokieli?

• Selkokieli on vielä helpompaa kieltä kuin selkeä yleiskieli.
• Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.
• Myös tekstin ulkoasu, rivitys ja kuvitus ovat selkeämpiä.
• Selkokieltä tarvitsee uusimman arvion mukaan 11–15 prosenttia väestöstä eli noin 620 000–810 000 henkilöä.
• Selkokieltä voi lukea kuka tahansa.

https://72tuntia.fi/selko/
https://72tuntia.fi/sv/latt-last/

Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään perjantaina 7.2. Päivän teema on ”Kotivara alkaa vedestä”. Vesi on ensimmäisiä asioita, joita ihminen kaipaa häiriötilanteessa. Siksi kotoa tulisi löytyä edes muutama litra pullovettä ja puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri häiriötilanteita varten.

Haluatko olla mukana viettämässä Varautumispäivää? Voit osallistua jakamalla tietoa varautumisesta sosiaalisessa mediassa tai esimerkiksi työpaikalla. Valmiit somemateriaalit löydät SPEKin Varautumispäivä-sivulta sekä perjantaina 72 tuntia -sometileiltä.

Varautumispäivä muistuttaa varautumisen merkityksestä ja kannustaa jokaista tekemään konkreettisia tekoja oman varautumisensa eteen. Varautumispäivä on 7.2., koska viranomaisten ja järjestöjen yhteinen suositus on, että jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut vähintään 72 tunnin ajaksi.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestää vuoden 2025 Varautumispäivän yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Vesilaitosyhdistyksen kanssa.

#varautumispäivä näkyy somessa

Varautumispäivä näkyy etenkin sosiaalisessa mediassa ja osassa kirjastoista. Lisäksi Ylen TV-kanavilla pyörii tietoisku veden tärkeydestä osana varautumista.

Päivän julkaisut löytyvät sosiaalisesta mediasta tunnisteella #varautumispäivä.

SPEK koordinoi 72 tuntia -varautumissuositusta, jota rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.