Ajankohtaista

Varautumisohjeet on julkaistu selkokielellä. Ohjeet ovat selkokielellä suomeksi ja ruotsiksi 72tuntia.fi-sivustolla ja painettuna esitteenä. Selkokieliset varautumisohjeet vahvistavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, kun yhä useammat saavat tarvitsemansa tiedon. Selkokielisyys auttaa muun muassa maahanmuuttajia, kehitysvammaisia ja ikääntyneitä.

Selkokielisille ohjeille on nykyaikana selkeä tarve turvallisuustilanteen kiristymisen takia. Selkokieliset varautumisohjeet parantavat Suomen varautumistasoa, kun yhä useampi ymmärtää varautumisen koskevan itseään.

– Varautuminen koskettaa meistä jokaista. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus ymmärtää ohjeet ja pystyä varautumaan häiriötilanteisiin, SPEKin varautumisen erityisasiantuntija Essi Kulju sanoo.

Arvion mukaan jopa 15 prosenttia väestöstä tarvitsee Suomessa selkokieltä. Selkokielen tarve on kasvanut viime vuosina ikääntymisen, maahanmuuttajien määrän kasvun ja lukutaidon heikentymisen myötä.

– Kun puhutaan kriittisen tärkeistä asioista, kieli ei saa syrjäyttää ketään, selkokielen asiantuntija Jenni Saarilahti Saavuta Asiantuntijapalvelut Oy:stä sanoo.

Selkokieliset varautumisohjeet sopivat monille eri kohderyhmille

– Meiltä pyydetään usein ohjeita eri kohderyhmille, jotka eivät voi käyttää yleiskielisiä ohjeita, esimerkiksi maahanmuuttajille tai kehitysvammaisille. Halusimme tehdä selkokielisen version, joka palvelee mahdollisimman monia kohderyhmiä, Kulju kertoo.

Ohjeiden mukauttamisen selkokielelle tekivät Saavuta Asiantuntijapalveluiden selkokielen ja -julkaisujen asiantuntijat yhdessä SPEKin kanssa. Ruotsinkielisen työn teki LL-Center.

Joitakin uusia kysymyksiä jouduttiin miettimään eri kohderyhmien kannalta. Esimerkiksi sitä, mitä voidaan sanoa avun saamisesta eri tilanteissa ihmisille, jotka ovat riippuvaisia ulkopuolisesta avusta.

– Oli tärkeää pyrkiä kertomaan asiat niin, että tieto häiriötilanteista ei ahdista tai pelota lukijaa, Saarilahti sanoo.

Varautumisen sanasto ei ole kaikille selkeää

Varautumisen sanastoa jouduttiin myös miettimään.

– Jo häiriötilanne on vähän vaikea sana. Toisaalta sitä ei voi korvata kriisillä, sillä esimerkiksi vesikatko ei ole kriisi, ellei se kestä kauan. Päädyimme puhumaan häiriötilanteesta ja selittämään sen niin, että häiriötilanne tarkoittaa sitä, että emme voi toimia tavallisesti arjessa, Kulju kertoo.

Ohjeissa muokattiin selkokriteerien mukaisesti kieli, kuvat ja sivuston rakenne.

– Varautumisohjeiden sisällön laajuus oli haastavaa selkokielelle mukauttamisessa. Tärkeäkin asia saattaa kääntyä itseään vastaan, jos tietoa on niin paljon, ettei selkolukija jaksa lukea sitä, Saarilahti toteaa.

Selkokielisillä varautumisohjeilla on selkotunnus. 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen yhteinen varautumissuositus, jota Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö koordinoi. Huoltovarmuuskeskus rahoittaa 72 tuntia -viestintää.

Mitä on selkokieli?

• Selkokieli on vielä helpompaa kieltä kuin selkeä yleiskieli.
• Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.
• Myös tekstin ulkoasu, rivitys ja kuvitus ovat selkeämpiä.
• Selkokieltä tarvitsee uusimman arvion mukaan 11–15 prosenttia väestöstä eli noin 620 000–810 000 henkilöä.
• Selkokieltä voi lukea kuka tahansa.

https://72tuntia.fi/selko/
https://72tuntia.fi/sv/latt-last/

Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään perjantaina 7.2. Päivän teema on ”Kotivara alkaa vedestä”. Vesi on ensimmäisiä asioita, joita ihminen kaipaa häiriötilanteessa. Siksi kotoa tulisi löytyä edes muutama litra pullovettä ja puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri häiriötilanteita varten.

Haluatko olla mukana viettämässä Varautumispäivää? Voit osallistua jakamalla tietoa varautumisesta sosiaalisessa mediassa tai esimerkiksi työpaikalla. Valmiit somemateriaalit löydät SPEKin Varautumispäivä-sivulta sekä perjantaina 72 tuntia -sometileiltä.

Varautumispäivä muistuttaa varautumisen merkityksestä ja kannustaa jokaista tekemään konkreettisia tekoja oman varautumisensa eteen. Varautumispäivä on 7.2., koska viranomaisten ja järjestöjen yhteinen suositus on, että jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut vähintään 72 tunnin ajaksi.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestää vuoden 2025 Varautumispäivän yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja Suomen Vesilaitosyhdistyksen kanssa.

#varautumispäivä näkyy somessa

Varautumispäivä näkyy etenkin sosiaalisessa mediassa ja osassa kirjastoista. Lisäksi Ylen TV-kanavilla pyörii tietoisku veden tärkeydestä osana varautumista.

Päivän julkaisut löytyvät sosiaalisesta mediasta tunnisteella #varautumispäivä.

SPEK koordinoi 72 tuntia -varautumissuositusta, jota rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.

Kotivara voi tuntua kaukaiselta, jos kaikki rahat kuluvat joka kuukausi pakollisiin menoihin. Keräsimme muutaman vinkin, miten kotivaraa voi pitää yllä hankalassakin taloustilanteessa.

Kotivara näyttää erilaiselta eri ihmisille, mutta peruspalikat ovat kaikille samat: ruokaa, juomavettä, hieman tarvikkeita ja näiden käyttämiseen tarvittavia taitoja. Tarvikkeita tulisi olla vähintään 72 tunnin ajalle.

Monet varautumistarvikkeet ovat onneksi edullisia. Aloitetaan pohdinta ruokakaapilta!

Kotivaran ruoka ja käteinen voivat toimia kaksoisroolissa – kotivaraa ja säästämistä

Kotivaraan kannattaa valita sellaisia ruokia, joita teillä muutenkin syödään. On monia edullisia elintarvikkeita, jotka säilyvät pitkään ja joita ei tarvitse lämmittää:

• purkkipavut
• porkkana
• kaali
• maapähkinät
• mysli
• murot
• näkkileipä
• tomaattisäilykkeet
• rusinat
• huoneenlämmössä säilyvä maito

Keittiökaapissa olevaa kotivaraa voi ajatella myös pienimuotoisena säästämisenä. Jos tulee yllättäviä kuluja, joiden vuoksi ruokaan on suunniteltua vähemmän varaa, voi kotivarasta tehdä muutaman päivän ruoat.

Voit pitää kotivarassa myös pientä määrää käteistä rahaa, joka toimii samaan tapaan kaksoisroolissa sekä kotivarana että säästönä tulevaan.

Varastoja kannattaa täydentää silloin, kun rahaa tulee.

Opettele varautumistaitoja: Lettukestit retkellä ja soijarouheesta tehty pastakastike

Varautuminen on tietoa, tarvikkeita ja taitoa. Omaa varautumistaan voi parantaa opettelemalla taitoja, jotka liittyvät kotivaran käyttämiseen.

Palkokasvit eli pavut, herneet, linssit ja soijapavusta valmistettu soijarouhe ovat edullisia. Ne ovat myös huikean terveellistä mahantäytettä.

Opettelisitko tekemään vaikkapa helpon valkopapulisäkkeen valmiiksi keitetyistä pavuista? Myös bolognesekastike soijarouheesta on edullista kotivararuokaa.

Harjoittelun ei tarvitse olla tylsää. Jos nautit metsäretkistä, ota niihin joskus ohjelmanumeroksi ruoanvalmistus retkikeittimellä.

Jauhoista, rypsiöljystä, lämpimässä säilyvästä maidosta ja hillopurkista taas saa aikaan lettukestit retkellä – tai jos kauppaan ei pääse vaikkapa sähkökatkon takia. Muista kuitenkin, että retkikeitintä saa käyttää vain ulkona.

Jokaisella ei tarvitse olla omaa retkikeitintä, vaan tuttujen kanssa voi jakaa keittimen. Varautumista ei tarvitse tehdä yksin, vaan yhteisöllisyydestä on apua.

Kotivara alkaa vedestä – ja tonkka vettä ei maksa paljon

Haluaisitko vielä muutaman vinkin, joilla voit pienellä rahalla parantaa varautumistasi?

Ota tästä talteen viiden kohdan lista edullisen kotivaran edistämiseen.

1. Hanki jokaiselle perheenjäsenelle 5 litran vesitonkka

• Tonkka lähdevettä maksaa pari euroa ja on yksi tärkeimmistä varautumisen perusasioista. Vesi säilyy siinä muutaman vuoden.
• Ämpärikään ei paljon maksa. Vettä voi hakea puhtaalla kannellisella ämpärillä tilapäisistä vedenjakelupisteistä vesikatkon aikana.

2. Älä hukkaa ruokaa kaapin perälle

• Järjestä ruokakaappiin paikat muutamalle ruualle, joita pidät kotivarana kaapissa. Käytä vanhin aina ensin. Yritä pitää avatun pakkauksen takana toinen avaamaton pakkaus.
• Miten olisi hyllypaikat esimerkiksi myslille tai muroille, UHT-pakatulle kaurajuomalle, näkkärille ja maapähkinöille?

3. Ota edulliset kotivararuoat haltuun

• Opettele tekemään herkullinen kasvisbolognese ja pidä siihen tarvittavat ainekset aina kaapissa.
• Bonus: Opettele tekemään ateria myös retkikeittimellä.

4. Muista sesongissa olevat vihannekset

• Pidä jääkaapin vihanneslokerossa aina porkkanapussi tai muuta raakana maistuvaa ja hyvin säilyvää tuoretta. Rouskuttele kotivaraa ja osta uudet edulliset sesongin vihannekset tilalle viikoittain.

5. Kierrätä

• Etsi toimivat varautumistarvikkeet kuten makuupussi, paristoradio tai otsalamppu netin kaupunginosaryhmästä tai paikallisesta kierrätyskeskuksesta.
• Jos et ole varma mitä tarvikkeita tarvitset, katso lista 72 tuntia -esitteestä.

Pienetkin varautumisteot parantavat omaa pärjäämistä häiriötilanteissa!

Kaikilla ei silti ole varaa kotivaraan

Ymmärrämme sen, että aina kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa yhtään ylimääräistä. Ajat ovat todella tiukat ja monella ei ole mahdollisuutta joustaa taloudessa yhtään.

Jos yllä olevat vinkit tuntuvat mahdottomilta, harkitse edes yhden vesitonkan tai ämpärin hankkimista, jos pystyt laittamaan pari euroa siihen. Vesi on välttämättömyys, jota tarvitsee häiriötilanteessa usein nopeammin kuin monia muita tarvikkeita.

Essi Kulju, varautumisen asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Katri Pellikka, asiantuntija, Kestävät talouspolut, Marttaliitto

Varautuminen auttaa pitämään lapsiperheen arjen pyörät pyörimässä, vaikka häiriötilanne yllättäisi. Lapset voi ottaa mukaan kodin varautumiseen opettamalla varautumistaitoja leikin kautta tai juttelemalla aiheesta arkisten esimerkkien avulla. Tavoitteena on lisätä varmuutta siitä, että perhe pystyy selviytymään yhdessä kaikista haasteista.

Varautumisohjeet on tehty tarkoituksella mahdollisimman yleisiksi, sillä varautuminen koskee kaikkia kotitalouksia. Siksi ohjeita pitää soveltaa aina oman tilanteen mukaan. Lapsiperheiden varautumiseen liittyvät tarpeet vaihtelevat perheen koon, lasten iän ja asuinympäristön mukaan.

Varautumistaitoja voi harjoitella leikin kautta

Varautuminen lähtee aina perheen aikuisista, eikä lapsella ole vastuuta tiedon tai tarvikkeiden hankkimisesta. Lapsen kanssa voi kuitenkin harjoitella varautumistaitoja, jotta lapselle tulee tunne, että hän osaa ja tietää, miten toimia eri tilanteissa.

Varautumiseen voi tutustua leikin kautta, esimerkiksi rakentamalla vilttimajan keskelle olohuonetta, seikkailemalla taskulampun valossa pimeässä huoneessa tai kokkaamalla ulkona ruokaa retkikeittimellä. On myös hyvä miettiä yhteistä tekemistä sähkökatkon varalle, sillä silloin digilaitteet eivät pidä seuraa perheenjäsenille.

Lapsen kanssa kannattaa käydä läpi, mistä eri varautumiseen liittyvät tavarat, kuten taskulamppu tai ensiaputarvikkeet, löytyvät. Lisäksi perhe voi yhdessä harjoitella turvallisuustaitoja, kuten hätänumeroon soittamista tai kodin poistumisreittien käyttämistä.

Häiriötilanteet eivät pelota, kun varautuminen on osa arkea

Some ja media tuuttaavat taukoamatta uutisia erilaisista kriiseistä. Se, että lasten kanssa puhuu häiriötilanteista, ei tee niistä yhtään todennäköisempiä. Sen sijaan puhuminen voi vähentää aiheeseen liittyvää pelkoa.

Varautuminen liittyy moniin arkipäiväisiin asioihin. Lapselle voi havainnollistaa varautumista esimerkiksi kertomalla, että kaivinkone voi vahingossa osua vesiputkeen, jolloin hanasta ei hetkellisesti tule vettä. Siksi kotoa on hyvä löytyä vettä pulloissa tai kanistereissa.

Teini-ikäisiä voi puolestaan kiinnostaa, että sähkökatkon aikana netti ei välttämättä pelitä eikä puhelinta voi ladata ilman varavirtalähdettä. Perheen aikuiset tuntevat lapsensa parhaiten ja osaavat arvioida, miten varautumisesta kannattaa puhua lapsen ikätason mukaisesti.

Lapsiperheille ei ole yhtä oikeaa tapaa varautua

Jokainen lapsiperhe on erilainen, ja varautumiseen vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka monta henkilöä perheeseen kuuluu, minkä ikäisiä lapset ovat ja asutaanko kaupungissa vai maalla. Mitä enemmän henkilöitä perheessä on, sitä enemmän tarvitaan ruokaa ja vettä. Kotivaraksi kannattaa valita tuttua ruokaa, jota lapsi ja muu perhe tavallisestikin syö.

Monissa lapsiperheissä hygieniatarvikkeet, kuten kosteuspyyhkeet, kuuluvat vakiovarusteluun. Lisäksi perheen pienimmille on hyvä varata vaippoja ja äidinmaidonkorviketta, jotta ne eivät pääse loppumaan.

Varautumiseen vaikuttaa myös perhemuoto. Jos lapsi asuu kahdessa kodissa, kannattaa vanhempien sopia etukäteen, miten toimintaan, jos toiseen ei saa yhteyttä.

Arjen rutiinit rauhoittavat häiriötilanteissa

Jos häiriötilanne yllättää, on tärkeää yrittää jatkaa arkea niin normaalina kuin mahdollista ja pitää kiinni tutuista rutiineista. Lasta voi suojella liialta tietotulvalta, ja myös vanhemman kannattaa seurata vain luotettavia tietolähteitä.

Aikuisen on pyrittävä pysymään rauhallisena, olemaan lapselle tai nuorelle läsnä ja kuuntelemaan. Kun varautumista on mietitty etukäteen, lapselle on helppo kertoa, ettei meillä ole mitään hätää.

Lisätietoa:

• Nuorten varautumissivusto
• Kolmen K:n malli kohtaamisesta (Pelastakaa Lapset ry)
• Näin tuet lasta tai nuorta kriisitilanteessa (Pelastakaa Lapset ry)

Essi Kulju, varautumisen asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Mikael Lehtinen, valmiussuunnittelija, Pelastakaa Lapset ry

Uusi koko väestölle suunnattu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fissä. Opas on toteutettu sisäministeriön johdolla yhteistyössä Digi- ja väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Oppaassa on hyödynnetty 72 tuntia -varautumisohjetta.

Suomi.fin Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin.

Ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti. Oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridi- ja informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta.

Uusi varautumisopas kokoaa yhteen paikkaan eri toimijoiden tietoa ja ohjeita. Yksi keskeinen lähde on viranomaisten ja järjestöjen 72 tuntia -varautumisohje. 72 tuntia -viestintää koordinoi SPEK ja rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.

Suomi.fissä julkaistu opas on sisällöltään laajempi kuin SPEKin ylläpitämät 72tuntia.fi-verkkosivut ja tuo esille myös viranomaisten roolia. 72 tuntia -ohjeissa on tiiviissä muodossa perustiedot jokaisen kansalaisen varautumiseen.

Varautua voi vain ennakkoon

Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Siksi myös Suomi.fin varautumisopas on tarkoitettu ennakkoon tutustuttavaksi silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriöitä.

Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjää itse ja pystyy auttamaan myös lähipiirin ihmisiä. Kun ihmiset pärjäävät joitakin päiviä eli vähintään 72 tuntia omatoimisesti, viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä eli tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitsevien auttamiseen.

Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset, minkä vuoksi varautuminen olisi hyvä nähdä valikoimana erilaisia keinoja. Varautumisen perusta on kotivara, mutta se on myös tietoja ja taitoa toimia silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Jokaisen kannattaa varautua jollakin tapaa omien tarpeidensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan.

Ohjeiden kokoaminen yhteen helpottaa tiedon löydettävyyttä

Varautuminen on koko yhteiskuntaa koskeva asia, ja sen parissa työskentelevät useat viranomaistahot sekä järjestöt. Ohjeiden kokoaminen yhteen oppaaseen helpottaa kansalaisten näkökulmasta tiedon löytämistä. Oppaan julkaisun yhteydessä ohjeiden sisältö ei oleellisesti muutu.

Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen verkko-oppaan yhteydessä ovat pääkohtien viittomat suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Oppaan oheismateriaalina on 15 eri kielellä varautumisen perustiedot koostava pdf-tiivistelmä, jonka voi tulostaa itselleen, läheisilleen tai palvelupisteisiin.

Tutustu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen oppaaseen Suomi.fi:ssä: suomi.fi/varautuminen. 

Informaatiovaikuttaminen on ilmiö, jonka olemassaolo tiedostetaan laajalti ja josta syystäkin ollaan huolestuneita. Silti julkisessa keskustelussa käsittelemme informaatiovaikuttamista näkökulmasta, joka on vain pieni osa koko ilmiötä. Tyypillisesti keskustelu informaatiovaikuttamisesta pelkistyy keskusteluksi disinformaatiosta ja sen uhkista. Informaatiovaikuttamiselta suojautuminen on kuitenkin paljon muutakin kuin oikean ja väärän tiedon tunnistamista.

Informaatiovaikuttamisen torjuminen kuuluu sekä kansalaisille että viranomaisille

Informaatiovaikuttamisella on eri tasoja ja asteita. Disinformaatio kuuluu niistä ensimmäiselle. Disinformaatio on demokraattista – me kaikki osaamme valehdella ja levittää väärää tietoa, ja myös paljastaa valheita ja vääristeltyä tietoa. Kaikki disinformaatio ei myöskään ole informaatiovaikuttamista. Digitalisoitunut informaatioympäristö on täynnä meemejä, videoita ja muita sisältöjä, jotka eivät pidä paikkaansa, eikä kyse läheskään aina ole informaatiovaikuttamisesta.

Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan sellaista toimintaa, joka on tavoitteellista tai järjestelmällistä. Sillä pyritään saamaan aikaan jonkinlainen reaktio kohdeyleisössä. Tällainen reaktio voi olla muutos yleisön mielipiteissä tai asenteissa, käyttäytymisessä, ja sitä kautta yhteiskunnan toimintakyvyssä. Lisäksi informaatiovaikuttaminen on lähtökohtaisesti aina kohteensa etujen vastaista ja pyrkii aiheuttamaan kohteelleen vahinkoa.

Informaatiovaikuttamisen seuraavalla tasolla tarkoitetaankin sellaista vaikuttamistoimintaa, jonka avulla vaikutetaan ihmisten käyttäytymiseen. Koska tavoitteellisen vaikuttamisen havaitseminen vaatii ammattitaitoa ja systemaattista tilannekuvan ylläpitoa, kuuluu päävastuu sen seurannasta ja torjumisesta viranomaisille, joilla on siihen tarvittavat toimivaltuudet. Tällaista vaikuttamista voi olla esimerkiksi uhkaava viestintä tai avainhenkilöihin kohdistuva painostaminen. Tällöin viranomaiset voivat vastata informaatiovaikuttamiseen esimerkiksi viestimällä vaikutusyrityksistä ja niiden tavoitteista, mikä vie vaikuttamiselta tehoa.

Informaatiovaikuttamisen kolmas taso vaatii vahvimmat valtuudet ja tarkimman lainsäädännön. Vaalien häirintä tai erilaiset kyberoperaatioiden avulla tehtävät vaikuttamiskampanjat ovat esimerkkejä informaatiovaikuttamisesta, jonka torjuminen kuuluu yksin viranomaisille ja silloinkin vain lain säätämällä tavalla.

Informaatiovaikuttamisella ei siis tarkoiteta vain perinteisen tai sosiaalisen median sisältöjä, vaan myös fyysisen maailman tekoja ja tapahtumia, joilla halutaan vaikuttaa kohdeyleisöön psykologisesti. Informaatiovaikuttamiselta suojautuminen tarkoittaakin yksilötasolla ennen kaikkea sen psykologisilta vaikutuksilta suojautumista.

Oman toimintakyvyn suojaaminen

Helpoimmillaan suojautuminen tarkoittaa altistumisen välttämistä. Useimmiten toimimme erilaisissa kriisi- ja poikkeustilanteissa kuitenkin täysin päinvastoin. Tyypillisesti altistamme sekä itsemme että muut jakamalla tietoa ja sisältöjä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa kohteeseensa psykologisesti. Hyvä esimerkki tästä on Hamasin terrori-isku Israeliin ja se, kuinka ihmiset jakoivat terroristien kuvaamaa materiaalia sosiaalisessa mediassa. Vastaavasti helmikuussa 2022 Venäjän aloittaessa laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa moni juuttui uutis- ja some-sisältöjen ääreen doomscrollaamaan, vaikka tiesivätkin sen olevan itselleen vahingollista.

Informaatiovaikuttamiselta suojautumisessa tärkeintä on se sama asia kuin muussakin suojautumisessa ja varautumisessa: oman ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen. Kaikki, mikä tukee omaa toimintakykyä, on hyödyllistä. Kaikki mikä heikentää sitä, on vahingollista. Voit arvioida omaa kykyäsi suojautua informaatiovaikuttamiselta pohtimalla omaa tapaasi suhtautua järkyttäviin tai vihaa herättäviin tapahtumiin. Millaisia tunteita ne sinussa herättävät, ja millaiseen käyttäytymiseen nuo tunteet sinua ohjaavat? Parantaako tunteiden aiheuttama käyttäytyminen sinun omaasi tai muiden toimintakykyä, vai heikentääkö se sitä?

Ei ole ihmistä, joka olisi luontaisesti hyvä suojautumaan informaatiovaikuttamiselta. Meihin kaikkiin on mahdollista vaikuttaa, kun se vain tehdään tavalla, joka osuu omiin haavoittuvuuksiin. Suojautumista ja henkistä kriisinkestävyyttä on kuitenkin mahdollista ja kannatettavaa opetella. Nämä taidot ovat hyödyllisiä informaatiovaikuttamiselta suojautumisessa, mutta parantavat elämänlaatua ja omaa toimintakykyä myös arjessa. Ihminen, jolla on kyky käsitellä omia tunteitaan, joka kykenee empatiaan ja jolla on halu auttaa muita, on tutkimusten mukaan kriisinkestävämpi kuin ihminen, jolta nämä taidot puuttuvat. Tunteet voivat todellakin olla kriisinkestävyyden supervoima.

Tässä blogitekstissä on mukailtu James Pammentin raporttia ”A Capability Definition and Assessment Framework for Countering Disinformation, Information Influence, and Foreign Interference” (2022). Voit lukea raportin täällä: https://stratcomcoe.org/publications/a-capability-definition-and-assessment-framework-for-countering-disinformation-information-influence-and-foreign-interference/255

Saara Jantunen-Paju

Kirjoittaja on erikoistunut informaatiovaikuttamiseen. Hän työskentelee strategisen viestinnän tiimissä Valtioneuvoston kansliassa ja pitää säännöllisesti koulutuksia informaatiovaikuttamiselta suojautumisesta eri maanpuolustusjärjestöissä.

Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään 7.2. Päivän teema on ”Varautuminen on yhteispeliä”. Teema tuo esille viranomaisten ja kansalaisten roolit varautumisessa sekä muistuttaa siitä, että ihmisillä on oma vastuu kotitaloutensa varautumisesta mahdollisuuksiensa mukaan.

Haluatko olla mukana viettämässä Varautumispäivää ensi keskiviikkona? Varautumispäivään voi osallistua jakamalla omassa sosiaalisessa mediassa tai esimerkiksi työpaikalla tietoa varautumisesta. Valmiit somemateriaalit löydät SPEKin Varautumispäivä-sivulta sekä keskiviikkona 72 tuntia -sometileiltä.

Varautumispäivä muistuttaa varautumisen merkityksestä ja kannustaa jokaista tekemään konkreettisia tekoja oman varautumisensa eteen. Varautumispäivä on 7.2., koska viranomaisten ja järjestöjen yhteinen suositus on, että jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut vähintään 72 tunnin ajaksi.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestää Varautumispäivän yhteistyössä Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

#varautumispäivä näkyy somessa

Varautumispäivä näkyy sosiaalisessa mediassa ja osassa kirjastoista. Lisäksi kunnille on lähetetty viime vuonna Kuntaliiton malli siitä, miten kunta voi viestiä varautumisesta verkkosivuillaan.

Päivän julkaisut löytyvät sosiaalisesta mediasta tunnisteella #varautumispäivä.

SPEK koordinoi 72 tuntia -varautumissuositusta, jota rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.

Runsaat kaksi miljoonaa suomalaista saa tammikuun lopussa varautumistietoa puhelimeensa, kun 72 tuntia -ohjeet sekä toimintaohjeet myrskyihin ja tulviin tuodaan 112 Suomi -sovellukseen. Sovelluksen avulla ohjeita voi lukea myös verkkoyhteyden katkettua.

Varautuminen eri häiriötilanteisiin alkaa olla jo eräänlainen kansalaistaito, joka on tutkimusten mukaan monella hallussa. Ei kuitenkaan kaikilla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön viime joulukuussa julkaisemasta kyselytutkimuksesta ilmenee, että tiedon välittämisellä on keskeinen rooli kansalaisten varautumisessa. Kyselyn mukaan varautumistietoa jo nähneet etsivät herkemmin lisää tietoa itse ja ymmärtävät kotivaran tärkeyden.

– Mobiilisovelluksessa varautumistieto on tiiviissä muodossa runsaan kahden miljoonan suomalaisen käsien ulottuvilla. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen, SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju toteaa.

Ohjeiden tuomisella sovellukseen pyritään myös välttämään hätänumeron turhaa kuormittamista tarjoamalla luotettavaa tietoa sovelluksen kautta.

– Virheelliset hätäilmoitukset ovat pääsiassa sellaisia, missä kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta tai ohjeista. Ilmaisen 112 Suomi -mobiilisovelluksen avulla haluamme tarjota turvallisuuteen liittyviä palveluita ja ohjeita kootusti yhdestä paikasta. 72 tuntia -ohjeet ovat tärkeä lisä sovelluksen palvelukokonaisuuteen, sillä varautuminen koskettaa meitä kaikkia, sanoo Hätäkeskuslaitoksen sovellusasiantuntija Sami Suomalainen.

Varautumistiedon tuomisen 112 Suomi -sovellukseen on rahoittanut Huoltovarmuuskeskus (HVK).

– Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että tieto omatoimisesta varautumisesta saavuttaa ihmiset entistä kattavammin ja tehokkaammin. Suositukseen tutustuminen on sovelluksen avulla helppoa ja nyt on myös hyvä tilaisuus varmistaa, että sovellus on oman lähipiirin käytössä, sanoo HVK:n varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo.

Ohjeet ovat saatavilla myös ilman verkkoyhteyttä

Sähkökatko ja vedenjakelun häiriöt ovat yleisimpiä häiriötilanteita, joita aiheuttavat muun muassa myrskyt. Sovelluksesta saa ohjeita myös silloin, kun verkkoyhteys ei toimi.

Sähkökatkon aikana matkapuhelinverkko lakkaa toimimasta noin 2–6 tunnin kuluttua, mutta 112 Suomi -sovelluksen tietoja voi lukea offline-tilassa, jos puhelimessa on akkua jäljellä tai jos käytettävissä on ladattu varavirtalähde.

– Siinä kohtaa, kun häiriötilanne alkaa, on hiukan turha alkaa varautumisohjeita lukea, mutta toimintaohjeista on hyötyä offline-tilassa. Siksi jokaisen kannattaa tutustua varautumisohjeisiin jo etukäteen. Asiat menevät sutjakammin, jos kotoa löytyy muun muassa taskulamppu, paristoradio ja pullovettä, Essi Kulju sanoo.

Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovellus on kehitetty yhteistyössä eri turvallisuustoimijoiden kanssa. Varautumisohjeet löytyvät sovelluksesta kohdasta Palvelut, jonka alla on Toimintaohjeet. Maksuttoman 112 Suomi -sovelluksen voi ladata puhelimeen sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).

Sovelluksen häiriötilanneohjeiden tekemisessä on hyödynnetty Huoltovarmuuskeskuksen, viranomaisten ja järjestöjen laatimaa 72 tuntia varautumissuosituksia, SPEKin ja pelastusalan myrsky- ja tulvaohjeita sekä Suomen Ympäristökeskuksen Tulvakeskuksen asiantuntijuutta.

Materiaalisen varautumisen lisäksi myös henkinen jaksaminen on tärkeää häiriötilanteissa ja kriiseissä. 72 tuntia -verkkosivuille on nyt lisätty ohjeita henkisen kriisinkestävyyden parantamiseksi sekä informaatiovaikuttamisen tunnistamiseksi.

Erilaisiin häiriötilanteisiin varautumista suositellaan kaikille kotitalouksille Suomessa. Häiriötilanteissa oma selviytyminen paranee ja viranomaisten apua jaksaa odottaa kauemmin, kun esimerkiksi ruokaa ja vettä löytyy omista varastoista.

Tärkeää häiriötilanteessa pärjäämisen kannalta on kuitenkin myös se, miten omat ajatukset ja tunteet saa pidettyä rauhallisina epävarmassa tilanteessa. Tätä kykyä kutsutaan henkiseksi kriisinkestävyydeksi, ja sitä voi kehittää jo ennen kriisiä monin eri tavoin.

Lue uudelta sivulta, miten voit parantaa omaa kriisinsietokykyäsi ennen kriisiä sekä mitä voit tehdä kriisin aikana ja sen jälkeen itsesi ja muiden auttamiseksi.

Verkkosivujen sisällöissä on nyt myös erotettu kahdeksi eri sivuksi Tietoturva sekä Viestintä häiriötilanteissa ja oikea tieto.

Jälkimmäisellä sivulla on uutta tietoa informaatiovaikuttamisesta. Jotta informaatiovaikuttamiselta voi suojautua, täytyy se ensin pystyä tunnistamaan. Tietoturva-sivustolta puolestaan löydät tiiviit ohjeet turvalliseen toimimiseen tietotekniikan kanssa.

Maailmaa viime vuosina ravistelleet kriisit ovat tuoneet varautumis- ja valmiustyön tapetille. Varautumisesta ja valmiudesta keskustellaan aktiivisesti ja niiden tärkeyteen on herätty. Kun yhteiskunta kohtaa kriisin, lapset ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Siksi heidät on erityisen tärkeää huomioida kriisin keskellä.

Lasten huomioiminen varautumisessa

Miten lapsia kuuluisi huomioida varautumisessa? Yhteiskunnallisella tasolla sekä viranomaisten että järjestöjen olisi hyvä huomioida, miten suunnitelmat, päätökset ja itse toiminta vaikuttavat lapsiin. Monet tekevät jo tätä työtä ja hyvä niin.

Kriisi- ja häiriötilanteissa on tärkeää, että lapset saavat ymmärrettävää ja paikkansapitävää tietoa lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. On hyvä muistaa, että lapset ymmärtävät, mitä heidän ympärillään puhutaan. Jos tietoa ei tuoda heidän tasollensa, lähtee mielikuvitus helposti laukkaamaan.

Monessa kriisitilanteeseen liittyvässä asiassa on tärkeää huomioida lapsia. Yksi esimerkki on evakuointikeskusten suunnittelu. Onko lapset huomioitu? Lapsille syntyy turvallisempi olo, kun evakuointikeskuksessa on selkeästi järjestetty yöpyminen, ruokailut, vessat ja turvallisuus niin, että lasten ei tarvitse olla niistä huolissaan. Lapsia pitää huomioida läpileikkaavasti sekä suunnitelmallisella tasolla että ruohonjuuritasolla, missä itse toiminta tapahtuu.

Perheiden on myös hyvä pohtia varautumista lasten näkökulmasta, esimerkiksi kotitalouksien 72 tunnin varautumissuositusta ajatellen. Jos tulee sähkökatko, kun lapsi on yksin kotona, löytääkö hän taskulampun? Osaako lapsi toimia, jos syttyy tulipalo tai jos pitää soittaa 112? Erilaisia skenaarioita on monia.

Perheet tietävät itse parhaiten, mikä heidän perheensä näkökulmasta on tärkeää ja tarpeellista. Lapsia on hyvä ottaa mukaan tähän suunnitteluun, ja tätä voi hyvin tehdä leikin varjolla. Esimerkiksi oman kodin turvallisuuskävelyn voi suorittaa aarrejahtina (missä on taskulamppu?). Kotivarabingo  on myös hauska konkreettinen esimerkki, jota voi hyödyntää.

Varautumiseen lasten kanssa voi tutustua tarkemmin mm. Marttaliiton podcast Kestävästi arjessa, jaksossa Varaudutaan arjessa. Podcastissa Pelastakaa Lasten Anna Salmenhaara puhuu lapsiperheiden varautumisesta.

Pelastakaa Lasten varautumis- ja valmiustyö

Valmiustoimintamme tavoite on että, lapset ja perheet saavat tukea erilaisissa yhteiskunnan kriisi- ja häiriötilanteissa eri puolilla maata. Työmme perustuu kansainvälisen humanitaarisen työn osaamiseen sekä kotimaiseen ammattilaisen lastensuojelun asiantuntijuuteen. Toiminnan perustana on alueellinen ja paikallinen kansalaisjärjestöpohja.

Valmiustoimintamme kivijalkana ovat vapaaehtoiset, jotka muun muassa ovat mukana Lapsiystävällisten tilojen pyörittämisessä, joita on Ukrainan sodan aikana perustettu eri puolille Suomea. Lisätietoa Lapsiystävällisistä tiloista ja vapaaehtoistoiminnasta löytyy Pelastakaa Lasten kotisivuilta.

Valmiustoiminnassa koulutamme vapaaehtoisia, ammattilaisia ja muita aiheesta kiinnostuneita muun muassa ”Lapsen kohtaaminen kriiseissä” sekä ”72h varautumissuositus” -koulutuksilla. Lisätietoa koulutuksistamme löytyy verkosta. Auki olevia kursseja voi etsiä tapahtumakalenteristamme.

Toimimme aktiivisesti yhteistyössä muiden järjestöjen sekä viranomaisten kanssa. Varaudumme olemaan viranomaisten tukena kriisi- ja häiriötilanteissa muun muassa lapsiystävällisten tilojen avulla. Olemme jäseniä Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa ja Naisten Valmiusliitossa sekä toimimme eri viranomais- ja järjestöverkostoissa, joissa pyrimme edistämään lasten ja lapsiperheiden huomioimista ja näkökulmia varautumistyössä.

Pelastakaa lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tehtävä on tukea erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia. Järjestö pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa sekä maailmalla.

Valokuva: Pelastakaa Lapset, Mira Ahlstedt