Ajankohtaista

Informaatiovaikuttaminen on ilmiö, jonka olemassaolo tiedostetaan laajalti ja josta syystäkin ollaan huolestuneita. Silti julkisessa keskustelussa käsittelemme informaatiovaikuttamista näkökulmasta, joka on vain pieni osa koko ilmiötä. Tyypillisesti keskustelu informaatiovaikuttamisesta pelkistyy keskusteluksi disinformaatiosta ja sen uhkista. Informaatiovaikuttamiselta suojautuminen on kuitenkin paljon muutakin kuin oikean ja väärän tiedon tunnistamista.

Informaatiovaikuttamisen torjuminen kuuluu sekä kansalaisille että viranomaisille

Informaatiovaikuttamisella on eri tasoja ja asteita. Disinformaatio kuuluu niistä ensimmäiselle. Disinformaatio on demokraattista – me kaikki osaamme valehdella ja levittää väärää tietoa, ja myös paljastaa valheita ja vääristeltyä tietoa. Kaikki disinformaatio ei myöskään ole informaatiovaikuttamista. Digitalisoitunut informaatioympäristö on täynnä meemejä, videoita ja muita sisältöjä, jotka eivät pidä paikkaansa, eikä kyse läheskään aina ole informaatiovaikuttamisesta.

Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan sellaista toimintaa, joka on tavoitteellista tai järjestelmällistä. Sillä pyritään saamaan aikaan jonkinlainen reaktio kohdeyleisössä. Tällainen reaktio voi olla muutos yleisön mielipiteissä tai asenteissa, käyttäytymisessä, ja sitä kautta yhteiskunnan toimintakyvyssä. Lisäksi informaatiovaikuttaminen on lähtökohtaisesti aina kohteensa etujen vastaista ja pyrkii aiheuttamaan kohteelleen vahinkoa.

Informaatiovaikuttamisen seuraavalla tasolla tarkoitetaankin sellaista vaikuttamistoimintaa, jonka avulla vaikutetaan ihmisten käyttäytymiseen. Koska tavoitteellisen vaikuttamisen havaitseminen vaatii ammattitaitoa ja systemaattista tilannekuvan ylläpitoa, kuuluu päävastuu sen seurannasta ja torjumisesta viranomaisille, joilla on siihen tarvittavat toimivaltuudet. Tällaista vaikuttamista voi olla esimerkiksi uhkaava viestintä tai avainhenkilöihin kohdistuva painostaminen. Tällöin viranomaiset voivat vastata informaatiovaikuttamiseen esimerkiksi viestimällä vaikutusyrityksistä ja niiden tavoitteista, mikä vie vaikuttamiselta tehoa.

Informaatiovaikuttamisen kolmas taso vaatii vahvimmat valtuudet ja tarkimman lainsäädännön. Vaalien häirintä tai erilaiset kyberoperaatioiden avulla tehtävät vaikuttamiskampanjat ovat esimerkkejä informaatiovaikuttamisesta, jonka torjuminen kuuluu yksin viranomaisille ja silloinkin vain lain säätämällä tavalla.

Informaatiovaikuttamisella ei siis tarkoiteta vain perinteisen tai sosiaalisen median sisältöjä, vaan myös fyysisen maailman tekoja ja tapahtumia, joilla halutaan vaikuttaa kohdeyleisöön psykologisesti. Informaatiovaikuttamiselta suojautuminen tarkoittaakin yksilötasolla ennen kaikkea sen psykologisilta vaikutuksilta suojautumista.

Oman toimintakyvyn suojaaminen

Helpoimmillaan suojautuminen tarkoittaa altistumisen välttämistä. Useimmiten toimimme erilaisissa kriisi- ja poikkeustilanteissa kuitenkin täysin päinvastoin. Tyypillisesti altistamme sekä itsemme että muut jakamalla tietoa ja sisältöjä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa kohteeseensa psykologisesti. Hyvä esimerkki tästä on Hamasin terrori-isku Israeliin ja se, kuinka ihmiset jakoivat terroristien kuvaamaa materiaalia sosiaalisessa mediassa. Vastaavasti helmikuussa 2022 Venäjän aloittaessa laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa moni juuttui uutis- ja some-sisältöjen ääreen doomscrollaamaan, vaikka tiesivätkin sen olevan itselleen vahingollista.

Informaatiovaikuttamiselta suojautumisessa tärkeintä on se sama asia kuin muussakin suojautumisessa ja varautumisessa: oman ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen. Kaikki, mikä tukee omaa toimintakykyä, on hyödyllistä. Kaikki mikä heikentää sitä, on vahingollista. Voit arvioida omaa kykyäsi suojautua informaatiovaikuttamiselta pohtimalla omaa tapaasi suhtautua järkyttäviin tai vihaa herättäviin tapahtumiin. Millaisia tunteita ne sinussa herättävät, ja millaiseen käyttäytymiseen nuo tunteet sinua ohjaavat? Parantaako tunteiden aiheuttama käyttäytyminen sinun omaasi tai muiden toimintakykyä, vai heikentääkö se sitä?

Ei ole ihmistä, joka olisi luontaisesti hyvä suojautumaan informaatiovaikuttamiselta. Meihin kaikkiin on mahdollista vaikuttaa, kun se vain tehdään tavalla, joka osuu omiin haavoittuvuuksiin. Suojautumista ja henkistä kriisinkestävyyttä on kuitenkin mahdollista ja kannatettavaa opetella. Nämä taidot ovat hyödyllisiä informaatiovaikuttamiselta suojautumisessa, mutta parantavat elämänlaatua ja omaa toimintakykyä myös arjessa. Ihminen, jolla on kyky käsitellä omia tunteitaan, joka kykenee empatiaan ja jolla on halu auttaa muita, on tutkimusten mukaan kriisinkestävämpi kuin ihminen, jolta nämä taidot puuttuvat. Tunteet voivat todellakin olla kriisinkestävyyden supervoima.

Tässä blogitekstissä on mukailtu James Pammentin raporttia ”A Capability Definition and Assessment Framework for Countering Disinformation, Information Influence, and Foreign Interference” (2022). Voit lukea raportin täällä: https://stratcomcoe.org/publications/a-capability-definition-and-assessment-framework-for-countering-disinformation-information-influence-and-foreign-interference/255

Saara Jantunen-Paju

Kirjoittaja on erikoistunut informaatiovaikuttamiseen. Hän työskentelee strategisen viestinnän tiimissä Valtioneuvoston kansliassa ja pitää säännöllisesti koulutuksia informaatiovaikuttamiselta suojautumisesta eri maanpuolustusjärjestöissä.

Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään 7.2. Päivän teema on ”Varautuminen on yhteispeliä”. Teema tuo esille viranomaisten ja kansalaisten roolit varautumisessa sekä muistuttaa siitä, että ihmisillä on oma vastuu kotitaloutensa varautumisesta mahdollisuuksiensa mukaan.

Haluatko olla mukana viettämässä Varautumispäivää ensi keskiviikkona? Varautumispäivään voi osallistua jakamalla omassa sosiaalisessa mediassa tai esimerkiksi työpaikalla tietoa varautumisesta. Valmiit somemateriaalit löydät SPEKin Varautumispäivä-sivulta sekä keskiviikkona 72 tuntia -sometileiltä.

Varautumispäivä muistuttaa varautumisen merkityksestä ja kannustaa jokaista tekemään konkreettisia tekoja oman varautumisensa eteen. Varautumispäivä on 7.2., koska viranomaisten ja järjestöjen yhteinen suositus on, että jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut vähintään 72 tunnin ajaksi.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestää Varautumispäivän yhteistyössä Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

#varautumispäivä näkyy somessa

Varautumispäivä näkyy sosiaalisessa mediassa ja osassa kirjastoista. Lisäksi kunnille on lähetetty viime vuonna Kuntaliiton malli siitä, miten kunta voi viestiä varautumisesta verkkosivuillaan.

Päivän julkaisut löytyvät sosiaalisesta mediasta tunnisteella #varautumispäivä.

SPEK koordinoi 72 tuntia -varautumissuositusta, jota rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.

Runsaat kaksi miljoonaa suomalaista saa tammikuun lopussa varautumistietoa puhelimeensa, kun 72 tuntia -ohjeet sekä toimintaohjeet myrskyihin ja tulviin tuodaan 112 Suomi -sovellukseen. Sovelluksen avulla ohjeita voi lukea myös verkkoyhteyden katkettua.

Varautuminen eri häiriötilanteisiin alkaa olla jo eräänlainen kansalaistaito, joka on tutkimusten mukaan monella hallussa. Ei kuitenkaan kaikilla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön viime joulukuussa julkaisemasta kyselytutkimuksesta ilmenee, että tiedon välittämisellä on keskeinen rooli kansalaisten varautumisessa. Kyselyn mukaan varautumistietoa jo nähneet etsivät herkemmin lisää tietoa itse ja ymmärtävät kotivaran tärkeyden.

– Mobiilisovelluksessa varautumistieto on tiiviissä muodossa runsaan kahden miljoonan suomalaisen käsien ulottuvilla. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen, SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju toteaa.

Ohjeiden tuomisella sovellukseen pyritään myös välttämään hätänumeron turhaa kuormittamista tarjoamalla luotettavaa tietoa sovelluksen kautta.

– Virheelliset hätäilmoitukset ovat pääsiassa sellaisia, missä kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta tai ohjeista. Ilmaisen 112 Suomi -mobiilisovelluksen avulla haluamme tarjota turvallisuuteen liittyviä palveluita ja ohjeita kootusti yhdestä paikasta. 72 tuntia -ohjeet ovat tärkeä lisä sovelluksen palvelukokonaisuuteen, sillä varautuminen koskettaa meitä kaikkia, sanoo Hätäkeskuslaitoksen sovellusasiantuntija Sami Suomalainen.

Varautumistiedon tuomisen 112 Suomi -sovellukseen on rahoittanut Huoltovarmuuskeskus (HVK).

– Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että tieto omatoimisesta varautumisesta saavuttaa ihmiset entistä kattavammin ja tehokkaammin. Suositukseen tutustuminen on sovelluksen avulla helppoa ja nyt on myös hyvä tilaisuus varmistaa, että sovellus on oman lähipiirin käytössä, sanoo HVK:n varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo.

Ohjeet ovat saatavilla myös ilman verkkoyhteyttä

Sähkökatko ja vedenjakelun häiriöt ovat yleisimpiä häiriötilanteita, joita aiheuttavat muun muassa myrskyt. Sovelluksesta saa ohjeita myös silloin, kun verkkoyhteys ei toimi.

Sähkökatkon aikana matkapuhelinverkko lakkaa toimimasta noin 2–6 tunnin kuluttua, mutta 112 Suomi -sovelluksen tietoja voi lukea offline-tilassa, jos puhelimessa on akkua jäljellä tai jos käytettävissä on ladattu varavirtalähde.

– Siinä kohtaa, kun häiriötilanne alkaa, on hiukan turha alkaa varautumisohjeita lukea, mutta toimintaohjeista on hyötyä offline-tilassa. Siksi jokaisen kannattaa tutustua varautumisohjeisiin jo etukäteen. Asiat menevät sutjakammin, jos kotoa löytyy muun muassa taskulamppu, paristoradio ja pullovettä, Essi Kulju sanoo.

Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovellus on kehitetty yhteistyössä eri turvallisuustoimijoiden kanssa. Varautumisohjeet löytyvät sovelluksesta kohdasta Palvelut, jonka alla on Toimintaohjeet. Maksuttoman 112 Suomi -sovelluksen voi ladata puhelimeen sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).

Sovelluksen häiriötilanneohjeiden tekemisessä on hyödynnetty Huoltovarmuuskeskuksen, viranomaisten ja järjestöjen laatimaa 72 tuntia varautumissuosituksia, SPEKin ja pelastusalan myrsky- ja tulvaohjeita sekä Suomen Ympäristökeskuksen Tulvakeskuksen asiantuntijuutta.

Materiaalisen varautumisen lisäksi myös henkinen jaksaminen on tärkeää häiriötilanteissa ja kriiseissä. 72 tuntia -verkkosivuille on nyt lisätty ohjeita henkisen kriisinkestävyyden parantamiseksi sekä informaatiovaikuttamisen tunnistamiseksi.

Erilaisiin häiriötilanteisiin varautumista suositellaan kaikille kotitalouksille Suomessa. Häiriötilanteissa oma selviytyminen paranee ja viranomaisten apua jaksaa odottaa kauemmin, kun esimerkiksi ruokaa ja vettä löytyy omista varastoista.

Tärkeää häiriötilanteessa pärjäämisen kannalta on kuitenkin myös se, miten omat ajatukset ja tunteet saa pidettyä rauhallisina epävarmassa tilanteessa. Tätä kykyä kutsutaan henkiseksi kriisinkestävyydeksi, ja sitä voi kehittää jo ennen kriisiä monin eri tavoin.

Lue uudelta sivulta, miten voit parantaa omaa kriisinsietokykyäsi ennen kriisiä sekä mitä voit tehdä kriisin aikana ja sen jälkeen itsesi ja muiden auttamiseksi.

Verkkosivujen sisällöissä on nyt myös erotettu kahdeksi eri sivuksi Tietoturva sekä Viestintä häiriötilanteissa ja oikea tieto.

Jälkimmäisellä sivulla on uutta tietoa informaatiovaikuttamisesta. Jotta informaatiovaikuttamiselta voi suojautua, täytyy se ensin pystyä tunnistamaan. Tietoturva-sivustolta puolestaan löydät tiiviit ohjeet turvalliseen toimimiseen tietotekniikan kanssa.

Maailmaa viime vuosina ravistelleet kriisit ovat tuoneet varautumis- ja valmiustyön tapetille. Varautumisesta ja valmiudesta keskustellaan aktiivisesti ja niiden tärkeyteen on herätty. Kun yhteiskunta kohtaa kriisin, lapset ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Siksi heidät on erityisen tärkeää huomioida kriisin keskellä.

Lasten huomioiminen varautumisessa

Miten lapsia kuuluisi huomioida varautumisessa? Yhteiskunnallisella tasolla sekä viranomaisten että järjestöjen olisi hyvä huomioida, miten suunnitelmat, päätökset ja itse toiminta vaikuttavat lapsiin. Monet tekevät jo tätä työtä ja hyvä niin.

Kriisi- ja häiriötilanteissa on tärkeää, että lapset saavat ymmärrettävää ja paikkansapitävää tietoa lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. On hyvä muistaa, että lapset ymmärtävät, mitä heidän ympärillään puhutaan. Jos tietoa ei tuoda heidän tasollensa, lähtee mielikuvitus helposti laukkaamaan.

Monessa kriisitilanteeseen liittyvässä asiassa on tärkeää huomioida lapsia. Yksi esimerkki on evakuointikeskusten suunnittelu. Onko lapset huomioitu? Lapsille syntyy turvallisempi olo, kun evakuointikeskuksessa on selkeästi järjestetty yöpyminen, ruokailut, vessat ja turvallisuus niin, että lasten ei tarvitse olla niistä huolissaan. Lapsia pitää huomioida läpileikkaavasti sekä suunnitelmallisella tasolla että ruohonjuuritasolla, missä itse toiminta tapahtuu.

Perheiden on myös hyvä pohtia varautumista lasten näkökulmasta, esimerkiksi kotitalouksien 72 tunnin varautumissuositusta ajatellen. Jos tulee sähkökatko, kun lapsi on yksin kotona, löytääkö hän taskulampun? Osaako lapsi toimia, jos syttyy tulipalo tai jos pitää soittaa 112? Erilaisia skenaarioita on monia.

Perheet tietävät itse parhaiten, mikä heidän perheensä näkökulmasta on tärkeää ja tarpeellista. Lapsia on hyvä ottaa mukaan tähän suunnitteluun, ja tätä voi hyvin tehdä leikin varjolla. Esimerkiksi oman kodin turvallisuuskävelyn voi suorittaa aarrejahtina (missä on taskulamppu?). Kotivarabingo  on myös hauska konkreettinen esimerkki, jota voi hyödyntää.

Varautumiseen lasten kanssa voi tutustua tarkemmin mm. Marttaliiton podcast Kestävästi arjessa, jaksossa Varaudutaan arjessa. Podcastissa Pelastakaa Lasten Anna Salmenhaara puhuu lapsiperheiden varautumisesta.

Pelastakaa Lasten varautumis- ja valmiustyö

Valmiustoimintamme tavoite on että, lapset ja perheet saavat tukea erilaisissa yhteiskunnan kriisi- ja häiriötilanteissa eri puolilla maata. Työmme perustuu kansainvälisen humanitaarisen työn osaamiseen sekä kotimaiseen ammattilaisen lastensuojelun asiantuntijuuteen. Toiminnan perustana on alueellinen ja paikallinen kansalaisjärjestöpohja.

Valmiustoimintamme kivijalkana ovat vapaaehtoiset, jotka muun muassa ovat mukana Lapsiystävällisten tilojen pyörittämisessä, joita on Ukrainan sodan aikana perustettu eri puolille Suomea. Lisätietoa Lapsiystävällisistä tiloista ja vapaaehtoistoiminnasta löytyy Pelastakaa Lasten kotisivuilta.

Valmiustoiminnassa koulutamme vapaaehtoisia, ammattilaisia ja muita aiheesta kiinnostuneita muun muassa ”Lapsen kohtaaminen kriiseissä” sekä ”72h varautumissuositus” -koulutuksilla. Lisätietoa koulutuksistamme löytyy verkosta. Auki olevia kursseja voi etsiä tapahtumakalenteristamme.

Toimimme aktiivisesti yhteistyössä muiden järjestöjen sekä viranomaisten kanssa. Varaudumme olemaan viranomaisten tukena kriisi- ja häiriötilanteissa muun muassa lapsiystävällisten tilojen avulla. Olemme jäseniä Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa ja Naisten Valmiusliitossa sekä toimimme eri viranomais- ja järjestöverkostoissa, joissa pyrimme edistämään lasten ja lapsiperheiden huomioimista ja näkökulmia varautumistyössä.

Pelastakaa lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tehtävä on tukea erityisesti vaikeissa oloissa eläviä lapsia. Järjestö pyrkii edistämään lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa sekä maailmalla.

Valokuva: Pelastakaa Lapset, Mira Ahlstedt

Kotitalouksien omatoimiseen varautumiseen kuuluu muutakin kuin kotivara. Nyt tietoturvan ja tartuntatautien sisältöjä on päivitetty 72 tuntia -verkkosivuilla. Myös sisälle suojautumisen ohjeita on selkeytetty.

Tartuntataudeista on 72 tuntia -varautumissuositukseen lisätty tietoa erityyppisten tautien leviämistavoista. Myös tautien leviämisen ehkäisystä on annettu entistä tarkempia ohjeita. Voit lukea lisää tartuntataudit-sivulta.

Tietoturvan osalta on lisätty ohjeita muun muassa verkkoyhteyden turvallisuuden parantamiseen sekä turvalliseen toimimiseen erilaisilla kirjautumista vaativilla sivustoilla. Käy tutustumassa oikea tieto ja tietoturva -sivulla tarkennettuihin ohjeisiin, joista on hyötyä meille kaikille. 

Pelastusopiston tekemän kyselyn mukaan vain 10 % tietää, miten tulisi toimia yleisen vaaramerkin kuultuaan. Sisälle suojautumisen osioon on nyt lisätty uusi selkeä ohjeluettelo oikeista toimintatavoista. 

Varautuminen on paitsi tarvikkeita myös taitoja ja tietoa. Päivitä osaamistasi kertaamalla ja oppimalla uutta päivitettyjen sisältöjen parissa! 

Varautumissuosituksen ohjeiden sisältö on pysynyt vuosikausia pääosin samanlaisena, ja monet tutut ohjeet pätevätkin edelleen. Ajoittain ohjeistuksia kuitenkin tarkistetaan ja päivitetään.  

Varautuminen ei liity vain syysmyrskyihin tai rajuihin tilanteisiin. Kesällä siihen kuuluu helteeseen, automatkoihin ja kesämökin kotivaraan varautuminen. Kesä ja jopa juhannus sujuu helpommin, kun on miettinyt asioita hieman ennen kesäretkille lähtemistä.

– Kesälläkin voi sattua tilanteita, joihin kannattaa varautua. Kesämyrsky, helle ja ruuhkautunut juhannusliikenne voivat häiritä lomailua ja kesäfiilistä, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisen asiantuntija Essi Kulju toteaa.

Automatka

Kuumassa voi olla tukala odotella apua tai liikenteen etenemistä ilman vettä ja eväitä, jos automatka keskeytyy tai hidastuu esimerkiksi rengasrikon tai ruuhkan takia.

• Varaa autoon riittävästi juomavettä ja eväitä.
• Tarkista ennen matkaa ensiapulaukun välineet.
• Vietä tauot kesäkuumalla varjossa tai viileässä tilassa.
• Varmista, että tankissa on riittävästi bensaa.
• Älä jätä lapsia, vanhuksia tai eläimiä pysäköityyn ajoneuvoon.

Kuuma sää

Kuumalla säällä olo voi tuntua tukalalta ja helle voi aiheuttaa terveyshaittoja.

• Juo riittävästi vettä. Juoda kannattaa jo ennen janon tunnetta.
• Alkoholi ja kofeiini kuivattavat elimistöä. Myös hyvin sokeripitoisia juomia on hyvä välttää.
• Muista syödä jotain, vaikka ei olisi nälkä. Suosi viileitä ja vesipitoisia ruokia.
• Pukeudu kevyesti.
• Vältä kuumia paikkoja ja auringonpaistetta.
• Vietä muutama tunti päivällä jossakin muussa viileässä paikassa, esimerkiksi ilmastoidussa julkisessa rakennuksessa.
• Pidä päivittäin yhteyttä yksin eläviin iäkkäisiin tai pitkäaikaissairaisiin sukulaisiin ja ystäviin.

Viilentäminen kotona

• Avaa ikkunat yöksi ulkoilman viilentyessä.
• Varjosta auringonpuoleiset ikkunat sälekaihtimilla tai verhoilla.
• Sammuta turhat sähkölaitteet ja vältä uunin käyttöä.
• Tuuletin voi helpottaa oloa, jos sisäilma on alle 35 astetta.
• Viilennä kehoa viileiden suihkujen, kosteiden vaatteiden ja lakanoiden avulla. Voit suihkuttaa suihkepullolla vettä lakanoihin.

Lähde: THL:n helteen terveyshaittojen torjuntaohjeet väestölle

Mökin kotivara

Kotivara ei nimestään huolimatta kuulu vain kotiin, vaan sitä tarvitaan mökilläkin. Kesäpaikassa kotivara säilyy hiirten ulottumattomissa esimerkiksi tiiviissä lasipurkeissa tai säilyketölkeissä.

Kotivaraan kuuluu olennaisesti vesi. Monilla mökeillä on vesikanistereita, koska kaivoa ei ole. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että sitä on riittävästi myös mökkivieraita ajatellen. Kanisterivettä on hyvä olla myös siltä varalta, että kaivo ei toimi sähkökatkon takia, kaivon vesi on saastunutta, kaivoon pääsee pintavettä tai kaivo kuivuu.

– Mökillä varautuminen saattaa olla jopa paremmalla tolalla kuin kotona. Siellä ruokahankintoja ja vesivarastoja mietitään pidemmälle ajalle, jos kauppa on kaukana. Mökillä monella on myös paristoradio, jolla voi kuunnella monien rakastamaa merisäätä, Essi Kulju naurahtaa.

• Varaa mökille avaamattomia vesikanistereita.
• Pidä mökillä hyvin säilyvää ruokaa, jota voi syödä sellaisenaan tai valmistaa ilman sähköä.
• Tarkista, että mökin kotivaraan kuuluvien ruokien parasta ennen -päiväys ei ollut viime vuonna.
• Ota mökille mukaan uudet paristot radiota ja palovaroittimia varten.
• Varmista, että ensiaputarvikkeet ovat ajan tasalla ja niitä on riittävästi.

Toimiva palovaroitin ja ensiaputarvikkeet ovat myös osa varautumista. Palokunnan tulo kestää kauemmin ja terveyskeskukseen on pidempi matka kuin kaupungissa, tai mökki voi olla saaressa.

– Jos saat ongenkoukun sormeen tai palovamman grillistä, olet paljon onnellisempi, jos se ensiapulaukku löytyy valmiiksi mökiltä, Kulju sanoo.

Martat viettävät 17.-23.4. Marttailuviikkoa, jonka teemana on kotivara.

Marttailuviikon aikana Martat näkyvät ja kuuluvat eri puolilla Suomea. Viikon tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä kotivarasta, sen sisällöstä ja siitä, miksi kotivaraa tarvitaan. Martat antavat konkreettisia esimerkkejä ja neuvoja, joilla varaudutaan arkipäivän häiriötilanteisiin. Teemaviikolle neuvotaan erityisesti kotivaraan sisältyvästä vedestä.

Viikon aikana yhdistykset, piirit ja vapaaehtoiset martat järjestävät yleisötapahtumia ja marttailtoja. Vuoden 2023 Marttailuviikolla neuvotaan kotivarasta ja 72 tunnin varautumissuosituksesta. Häiriötilanteen yllättäessä kotona tulee pärjätä itsenäisesti vähintään kolme vuorokautta niin, että on esimerkiksi riittävä määrä ruokaa, vettä ja lääkkeitä. On tärkeää tuntea myös muut omatoimisen varautumisen perusteet, kuten mistä häiriötilanteissa saa oikeaa tietoa.

Tarkista oman alueesi tapahtumat paikalliselta marttayhdistykseltä!

Informaatiovaikuttaminen on toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin. Sen tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnan toimintakykyyn ja saada päättäjät tekemään epäedullisia päätöksiä. Informaatiovaikuttamista voivat tehdä valtiot, erilaiset organisaatiot, ryhmittymät ja yksittäiset ihmiset.

Informaatiovaikuttamisen muodot ja keinot näkyvät sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi trolli- ja bottitunnukset voivat levittää tarkoituksella tehtyä virheellistä tietoa, valeuutisia sekä manipuloituja kuvia ja videoita.

Usein disinformaatiossa on mukana ripaus totuutta, jotta uskoisimme siihen helpommin. Myös oikeaa tietoa voidaan kehystää lisäämällä siihen merkityksiä, joita alkuperäisessä asiayhteydessä ei ole, jotta se tukisi tekijän agendaa.

Disinformaation levittäjät pyrkivät muotoilemaan viestinsä niin, että se herättäisi voimakkaita tunteita. Jos somejulkaisu aiheuttaa yllätystä, suuttumusta tai pelkoa, on riski, että tunnereagointi voittaa järjen. Silloin saatamme kommentoida ja jakaa julkaisua ennen kuin arvioimme sen luotettavuutta tai käymme lukemassa, mitä linkin takaa todella löytyy.

Usein virheellisen tiedon levittäjä on tavallinen kansalainen

Käyttäjien tykkäykset, jaot ja kommentit edistävät disinformaation leviämistä somepalvelujen ja -sovellusten algoritmien kautta. On hyvä tiedostaa, että algoritmien manipulointi on helppoa, mutta useimmiten virheellistä tietoa levittävät ihan tavalliset ihmiset. Esimerkiksi Facebookin selvityksen mukaan mitä useamman jaon kautta julkaisu levisi sosiaalisessa verkostossa, sitä todennäköisemmin se sisälsi virheellisiä tietoja.

Tekoälyä käytetään informaatiovaikuttamisen apuna. Poliitikoista on levitetty tekoälymallien avulla tehtyjä deep fake -videoita ja valokuvia niin Ukrainassa kuin Yhdysvalloissakin. On vain ajan kysymys, milloin sama yleistyy Suomessa. Nyt on jo tavallista, että trolli- ja bottitunnusten profiilikuvat on generoitu suositulla AI-kuvageneraattorilla. ChatGPT:llä kuka tahansa voi tuottaa uskottavia tekstejä virheellisten väittämien tueksi.

Kun sisältö on tekstin sijasta audiovisuaalisessa muodossa eli ääntä, kuvaa ja videota, olemme entistä alttiimpia disinformaation vaikutukselle. Esimerkiksi TikTokissa on todettu leviävän runsaasti rokotteisiin ja Ukrainan sotaan liittyviä vääriä tietoja. Videoissa harvoin kerrotaan, mitä lähteitä on käytetty, jolloin tiedon tarkistaminen vaatii meiltä itseltämme enemmän viitseliäisyyttä.

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen

Tärkein taito monimediaisessa ympäristössä on yhä kriittinen lukutaito. Kun törmäät kuohuttavaan tai yllättävään väitteeseen verkossa, kannattaa ensin kysyä kaksi kysymystä:
1) Missä tarkoituksessa julkaisu on tehty?
2) Voiko julkaisun väitteet tarkistaa luotettavista lähteistä?

Samalla on hyvä välttää ylitulkintaa, sillä kaikki netissä oleva epäilyttävä materiaali ei ole informaatiovaikuttamista. Esimerkiksi sopii eduskuntavaalien alla sattunut tapaus, jossa pääministeristä tehty kuvamanipulaatio meni osalla vastaanottajista täydestä. Kyse ei silti ollut informaatiovaikuttamisesta, vaan nettihuumorista. Toisaalta alun perin huumoriksi tarkoitettu julkaisu on helppo valjastaa osaksi disinformaatiokampanjaa.

Monet tahot toimivat informaatiovaikuttamista vastaan. Niistä tärkeimpiä ovat virkavastuulla toimivat viranomaiset, tutkijat, tiedotusvälineet, faktantarkistajat ja monet vapaaehtoiset. Suomessa faktantarkistusta tekee mm. Faktabaari, joka on myös julkaissut yleistajuisen oppaan informaatiolukutaidosta.

Helpoin tapa välttää disinformaatiota on käyttää luotettavia tietolähteitä. Journalistin ohjeisiin sitoutuneiden tiedotusvälineiden tulee oikaista olennaiset asiavirheet lukijoiden ilmoitettua niistä. Sen sijaan, jos julkaisija toimii nimettömästi, ei merkitse lähteitään tai ota vastuuta virheiden korjaamisesta, takuita luotettavuudesta ei ole.

Varautuminen siihen, että meille yritetään syöttää pajunköyttä, alkaa tästä yhden sanan toimintaohjeesta: Todellako?

Kokeile AI-kuvageneraattoria

Avoimet webinaarit informaatiovaikuttamisen tunnistamisesta katsottavissa Kirjastokaistan sivuilta

Tutustu Faktabaarin oppaaseen informaatiolukutaidosta täältä

YLE:n artikkeli deep fake -kuvista Yhdysvalloissa luettavissa täältä

Harto Pönkä

Kirjoittaja on botteja ja trolleja tutkiva kouluttaja ja tietokirjailija, joka on yleisön edustajana Julkisen sanan neuvostossa (2021-2023) sekä mukana Faktabaaria ylläpitävässä Avoin yhteiskunta ry:ssä.

Varautuminen ei vaadi ihmeitä: Muutama litra pullovettä, syömävalmista ruokaa, valonlähde, patteriradio, varavirtalähde ja vähän käteistä. Varaudu edes vähän on ensimmäisen valtakunnallisen Varautumispäivän teema tiistaina 7.2.

Varautumispäivä on lähtenyt liikkeelle vuonna 2022 Joensuussa. Nyt päivä laajenee ensimmäistä kertaa valtakunnalliseksi. Varautumispäivä näkyy tänä vuonna erityisesti sosiaalisessa mediassa ja eräissä kirjastoissa eri puolilla maata.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kannustaa kaikkia varautumisesta kiinnostuneita jakamaan sosiaalisessa mediassa tietoa, miten ihmiset voivat itse varautua sekä linkin 72tuntia.fi-sivuille.

Lisätietoa ja valmiita materiaaleja Varautumispäivään löytyy SPEKin sivuilta