huhtikuu 2021

Pehmeät, harmaat pajunkissat pullahtavat esiin jo kevättalvella. Pallerot ovat nupullaan olevia kukintoja, joista kurkottaa kevään edetessä keltaisia tai viherviä kukkia. Pian kukat ovat täynnä elämää. Kimalaiset, mehiläiset, kärpäset ja perhoset kokoontuvat tankkaamaan mettä tai keräämään siitepölyä jälkikasvulleen.

Paju on kevään tärkein kasvi. Ilman sitä olisi vaikea ponnistaa Suomen kesään uutta hyönteissukupolvea. Ja jos kesäistä surinaa ei kuuluisi mustikka- ja puolukkakankailta, puutarhoista, pelloilta ja viljelyksiltä, ei niiltä saataisi satoakaan. Pölyttäjät ovat ruoantuotannon edellytys, ratkaiseva tekijä kukan ja hedelmän välissä. Siksi pienistä, arvokkaista työntekijöistä kannattaa huolehtia.

Kimalainen punatähkällä

Älä tapa – tutustu

Tärkeimpiä pölyttäjiämme ovat mesipistiäiset: kimalaiset, tarhamehiläiset ja erakkomehiläiset. Ne havaitaan monesti lähinnä silloin, kun ne tulevat ihmisen reviirille. Meiltä Suomen Mehiläishoitajain Liitosta saatetaan esimerkiksi kysellä, miten kimalaispesän saisi hävitettyä tontiltaan. Me tietysti toivomme, että pölyttäjät saavat jäädä ja ihmiset tutustuvat niihin rauhassa.

Kimalaiset ovat Suomen luonnon pörröisiä tehopölyttäjiä, jotka lentävät viileälläkin säällä. Talvehtineet kimalaiskuningattaret perustavat keväällä yhteiskunnan, jonka väkimäärä kasvaa muutamiin kymmeniin tai satoihin yksilöihin. Keväisiä emokimalaisia tuleekin varjella aivan erityisesti, sillä niistä riippuu koko pesän tulevaisuus – ja kesän mustikkasato.

Tarhamehiläiset elävät mehiläistarhaajan hoivissa. Mehiläisyhteiskunta talvehtii pallomuodostelmassa pesälaatikossaan ja kasvaa kesän mittaan kymmenien tuhansien vahvuiseksi. Mehiläisen etu pölyttäjänä onkin suuri väkimäärä ja se, että pesiä voidaan siirtää viljelmien läheisyyteen.

Erakkomehiläisistä ihmiset törmäävät tavallisimmin hiekkamaahan pesäkolonsa kaivaviin maamehiläisiin tai rusomuurarimehiläisiin, jotka parveilevat keväisin talojen seinustoilla. Erakkomehiläiset ovat aktiivisia vain lyhyen ajan. Kestä siis hyödyllisiä vieraitasi hetki, ja pian huomaat niiden kadonneen. Tosifanit perustavat erakoille hotelleja koiranputkista, järviruo’oista ja koivupölleistä.

Mehiläinen kriikunalla

Älä raivaa – anna kasvaa

Kun pölyttäjät ovat tulleet tutuiksi, moni mielellään auttaa niitä. Helpoiten se käy tarjoamalla sopivia ravintokasveja. Paju on hyvä esimerkki pölyttäjille tärkeästä kasvista, jota saatetaan raivata turhana rytönä. Toinen puutarhurien väheksymä mutta pölyttäjien arvostama kasvi on voikukka. Myös nurmikon lomassa kasvavat valkoapilat sekä pientareille nousevat virnat, putkikasvit, kaunokit ja ohdakkeet ovat pölyttäjien ravintokasveja.

Kannattaakin miettiä, voisiko tontillaan säästää pölyttäjille mieluisia luonnonkasveja ja jättää ainakin osan kukkivasta nurmesta leikkaamatta – tai leikata nurmikon vasta, kun apila ja muut mesikasvit ovat kukkineet.

Erakkomehiläinen voikukalla

Älä torju – istuta ja ihaile

Pölyttäjien elämää voi helpottaa myös suunnitelmallisilla istutuksilla. Keväällä kukkivat sipulikasvit, kuten sini- ja helmililja, kevättähti ja krookus, ilahduttavat puutarhurin ohella pölyttäjiä. Pitkäpalko ja ristikit ovat myös pölyttäjien ja puutarhurien alkukesän suosikkeja. Jotta kukkajatkumo kestäisi syksyyn saakka, voi istuttaa vaikkapa yrttejä – salviaa, oreganoa, minttua ja ruohosipulia – tai ajuruohoja, malvoja, kaunokkeja, kurjenpolvia, nauhuksia, maksaruohoja ja astereita.

Torjunta-aineiden käyttö kannattaa jättää mahdollisimman vähälle, sillä aineista on haittaa myös hyötyhyönteisille.

Lopulta niin multasormien kuin muidenkin kannattaa pysähtyä seuraamaan oman pihan, parvekkeen tai lähipuiston hyönteiselämää. Se tuottaa ihmeesti iloa ja saa näkemään ympäröivän maailman laajemmin, pölyttäjien näkökulmasta.

Virpi Aaltonen

Kirjoittaja työskentelee toimittajana ja kuluttajaneuvojana Suomen Mehiläishoitajain Liitossa.

Suomen Mehiläishoitajain Liitto kuuluu Huoltovarmuusorganisaation Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikuntaan.

Lisää vinkkejä pölyttäjien ystäville löytyy Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan -oppaasta.

Pölyttäjäkuvat: Tarja Ollikka/SML