Blogi


Jokaiseen kotiin kotivara

Reilu sata vuotta sitten suomalaiset varastoivat ruokaa, jotta pysyivät hengissä talven yli. Tietotaito kulki isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Tänä päivänä tiedot ja taidot eivät enää välity sukupolvelta toiselle ja siksi ruokavarastoa pahan päivän varalle ei enää kaikilla ole.

Palveluyhteiskunta on muuttanut käyttäytymistämme. Kun kaupat ovat auki yötä päivää, ei monellakaan ole kotona ruokaa ja juomaa varastossa. Varsinkin kaupungeissa yksin asuvilla ja nuorilla voi olla jääkaapissa vain valo. Kun kotona ei ole mitään hätävaraa voi pelkkä sairastuminen aiheuttaa hankaluuksia. Eräs nainen pyysi kaupunginosan facebook-ryhmässä apua, voisiko joku tuoda hänelle ruokaa, kun hänelle iski migreeni. Pieni kotivara olisi ollut paikallaan.

Kotivara on varautumista yllättäviin tilanteisiin, jonka avulla voidaan lieventää häiriöiden aiheuttamia haittoja ja helpottaa arjen sujumista. Hyvin varautuneet ihmiset kykenevät myös auttamaan muita hädässä olevia ja siten edistämään laajemmin yhteisön pärjäämistä. Kotivaralle voi tulla yllättävä tarve, jos ei sairastumisen tai tapaturman takia pääsekään kauppaan. Lisäksi kotivara on äärimmäisen tärkeä, jos esimerkiksi myrsky aiheuttaa pitkittyneen sähkökatkoksen ja kaupat joutuvat sulkemaan ovensa.

Häiriötilanteessa kansalaisten pitäisi pärjätä ainakin 72 tuntia omin avuin, jolloin viranomaisilla on aikaa saada palvelut käynnistettyä. Joka kodissa pitäisikin olla juomaa ja ruokaa sekä välttämättömiä tarvikkeita kolmeksi päiväksi. Muutama litra pullovettä ja puhtaat vesiastiat kuuluvat kodin vakiovarustukseen. Lisäksi varastossa tulisi olla muutamaksi päiväksi sellaisenaan syötäviä hyvin säilyviä elintarvikkeita. Kotivaraksi kannattaa varata vain ruokia, joita tulee normaalistikin käytettyä. Näin ruokien kierto sujuu eivätkä elintarvikkeet pääse vanhentumaan ja syntymään hävikkiä.

Tutkimusten mukaan maaseudulla on paremmat varastot ruokaa ja juomaa, kuin kaupungissa. Maalla kauppaan voi olla pitkä matka, lisäksi varastotilat ovat suuremmat, jolloin voi säilyttää suurempia määriä ruokaa. Perinteisesti maaseudulla ollaan myös enemmän omavaraisia, kasvatetaan kasviksia, kerätään luonnon antimia ja säilötään.

Jokaisen meistä tulisi huolehtia itsestään ja läheisistään sekä tietää miten varautua häiriötilanteisiin. Tietoa ja koulutusta omatoimisesta varautumisesta kotivarasta saa esimerkiksi pelastusalan ja kotitalousneuvonnan järjestöistä.

Onko sinulla kotona vettä ja ruokaa 72 tunniksi?

Kirjoittajat:
kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä, Marttaliitto
järjestöpäällikkö Helena Velin, Maa- ja kotitalousnaiset

Blogi on julkaistu alun perin 2.12.2019 Aamulehden Mielipide-kirjoituksena.

 

Ämpäreiden tärkeyttä ei voi liioitella

– Iskä, mahaan sattuu.

– OK, mene vessaan!

Käärin reiteiltä matot rullalle, raivaan lastenhuoneen lattialta lelut pois ja otan yrjöämpärit esiin. Rutiiniliikkeitä viiden lapsen isältä.

Elämän opetuksessa kantapää on ollut kovilla:

  • Taudit tarttuvat, joten käsien pesua on hankala korostaa liikaa.
  • Lakana ei suojaa patjaa oksennukselta, eikä ripulilta – patjansuojus suojaa.
  • Saippua ei riitä taltuttamaan noroa. Kaapista on syytä löytyä aina klooripohjaista desinfiointiainetta. Putsaa säännöllisesti myös ovenkahvat, hanat jne.
  • Erilliset yrjöämpärit ovat järkevä ostos, ja niitä on oltava enemmän, mitä perheenjäseniä – ämpäriä huuhdottaessa puhdas on löydyttävä tilalle.
  • Sohvan kankaat on syytä olla irrotettavissa ja pestävissä.
  • Yövalot nopeuttavat vessaan pääsyä.
  • Siivousvälineiden on oltava hyvät – rättejä tarvitaan ja paketti kertakäyttöhanskojakin on ihan hyvä ostos.
  • Käsidesi on pop.
  • Tyynyjä ja peittoja on hyvä olla pari ylimääräistä.
  • Jätesäkkirulla on järkevä ostaa etukäteen. Niihin saa sotkuiset vaatteet, lakanat jne. odottamaan pesua.
  • Vessapaperia on oltava varastossa.
  • Koti kannattaa pitää puhtaana ja ylimääräiset tavarat kannattaa heittää pois – helpottaa siivoamista.
  • Uusin havaintoni on, että pyykkiä on syytä pestä aina, kun aikaa riittää. Niinkin tylsiä juttuja, kuin alushousuja tai liinavaatteita voi tulla ikävä, kun kaikki ovat pesussa / jätesäkissä.
  • …ja jos on pieniä lapsia tai esim. iäkkäämpiä ja vahvasti liikuntarajoitteisia, niin pieni vaippavarasto on paikallaan.

Huolehdi nesteytyksestä ja seuraa vointia, erityisesti sylivauvat ja vanhukset kuivuvat hetkessä. Yllä oleva lista on vain suuntaa antava – selvitä etukäteen, mitkä oireet tarvitsevat ammattilaisen apua ja miten eri taudit leviävät. Ja tilanteen ollessa päällä, ota yhteyttä paikalliseen terveysneuvontaan, jos tarvetta ilmenee.

Vatsatautiin varautuminen toimii myös osana pandemiaan tai bioaseen käyttötilanteeseen varautumisessa, ja on yllättävän halpaa. Tuntuihan niiden erillisten yrjöämpäreiden ostaminen kaupassa melkein vitsiltä, mutta aamuyöllä pienten potilaiden laattaamista seuratessa ostopäätös tuntui melkein Nobelin palkinnon arvoiselta keksinnöltä, vaikka idea ei ollut edes oma.

MUTTA – mitä teet, kun vatsatauti tulee kylään vesi- tai sähkökatkon aikana, eikä mene ohi parissa päivässä – osaatko pitää riittävää hygieniatasoa yllä? Entä nestetasapainoa?

 

Lauri Salomäki

Kirjoittaja on omatoimisen varautumisen kotitarveharrastaja ja ammattilainen
ja työskentelee Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella palotarkastajana

 

INFO

Powered by:

Lisätietoja:

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki
72tuntia@spek.fi
Rekisteriseloste
SPEK ei ota missään tilanteessa vastuuta mistään käyttäjälle tai kolmannelle osapuolelle aiheutuvista vahingoista – suorista, epäsuorista, ennalta arvaamattomista tai ennalta arvattavista, erityisistä tai tyypillisistä vahingoista
– eikä voiton tai tuoton menetyksestä, joka tai jotka ovat aiheutuneet sivustolla olevan tiedon käytöstä tai väärinkäytöstä.

 

Tilaa uutiskirje