Avainsana-arkistot: varautumistaidot

Lapsille kannattaa opettaa varautumistaitoja. Harjoittelu lisää varmuutta siitä, että perhe selviytyy yhdessä häiriötilanteista. Lapsiperheen varautuminen vahvistaa lapsen turvallisuutta ja toimintakykyä.

Kerro lapselle, miksi varautumistaitoja tarvitaan

Puhu lapsen kanssa turvallisuudesta konkreettisesti ja ikätasoisesti. Kerro lapselle, että varautuminen on aina aikuisten vastuulla, mutta harjoittelette yhdessä, jotta hän osaa toimia yllättävissä tilanteissa. Huomioikaa varautumisessa teidän perheenne yksilölliset tarpeet. Jos lapsella on kaksi kotia, sopikaa, miten toiseen kotiin saa yhteyden ja miten siellä toimitaan.

Opettele turvataitoja lapsen kanssa

Kun koululainen opettelee olemaan yksin kotona, harjoitelkaa yhdessä, miten lapsen tulee toimia häiriötilanteissa, kuten sähkö- tai vesikatkon aikana. Sopikaa, kenelle lapsi soittaa, jos jotakin sattuu.

Käykää yhdessä läpi, mistä lapsi löytää varautumistarvikkeet, kuten taskulampun, puhdasta vettä ja ensiaputarvikkeet. Harjoitelkaa hätäpuhelun soittamista sekä radion ja varavirtalähteen käyttämistä. Kirjatkaa muistilista asioista, jotka teidän perheessänne pitää huomioida, kun jotakin sattuu.

Lapsi oppii leikin avulla

Leikin avulla voit pientenkin lasten kanssa harjoitella turvataitoja. Majan rakentaminen on hyvä keino pysyä lämpimänä kylmenevässä asunnossa. Piirtäkää lapsen kanssa kodin kartta, johon merkkaatte ulospääsytiet ja muita tärkeitä asioita. Suunnitelkaa kotivaraan perheenjäsenten lempiruokia.

Puuhapaketti ja lempilelu tuovat turvaa

Miettikää yhdessä, miten saatte ajan kulumaan ilman puhelinta ja muita digilaitteita. Lauta- ja korttipelit tai piirtäminen saavat odottelun sujumaan mukavasti.

Miettikää, onko lapsella rakas lelu, joka helpottaisi oloa jännittävässä tilanteessa. Jos lapsella on erityisen tuen tarpeita, niin selkeät kuvalliset ohjeet, melua vaimentavat kuulokkeet ja aistilelut auttavat niin arjessa kuin kriisissäkin.

Mielen rauhoittamista pitää opetella

Rauhallinen hengitys auttaa isoissa ja pienissäkin kriiseissä sekä aikuisia että lapsia. Kokeile lapsen kanssa helppoa hengitysharjoitusta, jossa sivellään kädellä toisen käden sormen sivua sisään hengittäessä ja toista ulos hengittäessä.

Anna Salmenhaara
valmiuden asiantuntija
Pelastakaa Lapset ry

Lisätietoa:

Pelastakaa Lapset järjestää Lapsen kohtaaminen kriiseissä -koulutusta esimerkiksi Naisten Valmiusliiton Nasta-harjoituksissa. Lisätietoa Pelastakaa Lasten valmiuskoulutuksista.

Tule mukaan Pelastakaa Lasten valmiustoiminnan vapaaehtoiseksi

Hätäkeskuslaitoksen 112-päivän materiaalipankki: https://112.fi/112-paivan-materiaalit

Pelastakaa Lapset ry on yksi 72 tuntia -varautumissuosituksen organisaatioista.

Meiltä kysytään toisinaan, mihin kaikkiin tilanteisiin kodeissa pitäisi varautua ja miten. Varautuminen voi tuntua aikamoiselta urakalta, jos sitä lähestyy tuosta näkökulmasta. Meillä on kysyjille hyviä uutisia: jokaiseen mahdolliseen häiriötilanteeseen ei tarvitse varautua erikseen.  

Varautuminen on ihmisen perustarpeista huolehtimista. Perustarpeita on viisi: vesi, ruoka, lämpö, hygienia ja tiedonkulku. Kotona tulee olla jokaiselle riittävästi vettä ja ruokaa, hygieniasta on huolehdittava aina muun muassa vatsatautiepidemian välttämiseksi, ja jostakin on saatava tieto, mitä ympärillä tapahtuu. 

Useimmiten arkielämää haittaavat eniten sähkö- ja vesikatkot. Syitä niihin on monia. Osa johtuu kiusanteosta, osa luonnonvoimista tai laitevioista. Myös järjestelmien ikääntyminen aiheuttaa häiriötilanteita. Esimerkiksi vedenjakeluverkostoissa on korjausvelkaa, minkä vuoksi vesikatkoja tulee todennäköisesti olemaan jatkossa yhä enemmän eri puolilla Suomea. 

Varsinkin tässä ajassa ajatellaan usein, että varautuminen on vain valmistautumista sotilaalliseen voimankäyttöön. Se on ihan ymmärrettävää. Sotaan varautuminen on kuitenkin raskas ja vieras ajatus, jolloin varautumiseen voi olla hankala ryhtyä. 

Varautumiseen pitäisi suhtautua paljon arkisemmin. Esimerkiksi sähkökatko ja sen myötä ruoanlaiton vaikeutuminen on todennäköisempää myrskyn vuoksi kuin sodan takia. Myös maksupäätehäiriöt ovat hyvin yleisiä ilman sähkökatkojakin. Niinpä käteistä rahaa kannattaa aina pitää lompakossa. 

On muistettava sekin, että jokainen varautuu itseään varten. Moni kyselee valmiiden ruoka-ainelistojen perään. On kuitenkin hankala tehdä sellaista listaa, joka sopisi jokaisen ruokavalioon ja makumieltymyksiin. Ruoanlaittomahdollisuudetkin vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, onko käytössä tulisija vai ei. Jokaisen on rakennettava itselleen sopiva ruokavarasto, joka myös kiertää arkikäytössä.  

Yhteistä meille kaikille on se, että tarvitsemme vettä. Kansalaistutkimuksen mukaan vesimäärän tarve yllättää ihmiset. Jokaisesta kodista tulisi löytyä pullovettä vähintään viisi litraa asukasta kohti. Lisäksi kotona pitäisi olla puhtaan veden hakemiseen soveltuva kannellinen vesiastia. 

Suomessa on kotitalouksille kansallinen 72 tuntia -varautumissuositus. 72 tuntia eli kolme vuorokautta tulisi jokaisen pystyä jatkamaan arkea omatoimisesti. Se on aika, joka viranomaisilta on arvioitu kuluvan häiriötilanteen selvittelyyn ja avun valmisteluun. Varautua voi pidemmäksikin ajaksi, jos siihen on mahdollisuus. 

Omatoimiseen varautumiseen kuuluu kotivaran ylläpitäminen sekä varautumistietojen ja -taitojen hallitseminen. Varautuminen on paljon muutakin kuin säilykkeet ja vesitonkat kaapissa. On tärkeää tietää myös, miten pysyä lämpimänä talvipakkasilla ilman sähköä. Ohjeita varautumiseen löytyy osoitteesta 72tuntia.fi. 

Varautumisen olisi hyvä tulla niin luontevaksi osaksi arkeamme, että emme lopulta kiinnitä siihen suuremmin huomiota. Tämä edellyttää kuitenkin monilta ajattelutavan muutosta. Asioita ei pitäisi tehdä vasta, kun on pakko, vaan aina olisi hyvä pitää puskuria. Kotona tulisi olla ruokaa enemmän kuin vain seuraavalle aterialle. Kännykän voi ladata jo siinä vaiheessa, kun akkua on alle puolet jäljellä ja autoa tankata, kun tankki on puolillaan. 

Omatoiminen varautuminen on osa Suomen kriisinkestävyyttä. Se on suuri apu yhteiskunnalle ja etenkin ihmiselle itselleen. Haastamme sinutkin paitsi varautumaan myös puhumaan varautumisesta työpaikalla, pihatalkoissa, sukukokouksissa ja harrastepiireissä. 

Kotivara ja varautumistaidot varmistavat, että arki voi rullata ja yhteiskunta toimia häiriötilanteissakin. Voimme jatkaa työssä, koulussa ja harrastuksissa käymistä mahdollisimman normaalisti. Toisin sanoen: varautumalla poikkeuksellisiin tilanteisiin varaudumme jatkamaan normaalia elämäämme.  

Markus Latva-aho
varautumispäällikkö  

Minna Yläkangas
varautumisen asiantuntija

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Kirjoitus on julkaistu puheenvuorona Turun Sanomissa 22.8.2025.

Lue myös SPEKin aiemmat kirjoitukset varautumisesta:

Maaseudun Tulevaisuus 13.6.2025: Paikalliset yhteisöt vahvistavat haja-asutusalueiden kriisinkestävyyttä

Aamulehti 7.5.2025: Taloyhtiössä kannattaisi pitää varautumistalkoot 

Helsingin Sanomat 2.5.2025: Ilman sähköäkin selviää, kun muistaa viisi perusasiaa