joulukuu 2019

Reilu sata vuotta sitten suomalaiset varastoivat ruokaa, jotta pysyivät hengissä talven yli. Tietotaito kulki isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Tänä päivänä tiedot ja taidot eivät enää välity sukupolvelta toiselle ja siksi ruokavarastoa pahan päivän varalle ei enää kaikilla ole.

Palveluyhteiskunta on muuttanut käyttäytymistämme. Kun kaupat ovat auki yötä päivää, ei monellakaan ole kotona ruokaa ja juomaa varastossa. Varsinkin kaupungeissa yksin asuvilla ja nuorilla voi olla jääkaapissa vain valo. Kun kotona ei ole mitään hätävaraa voi pelkkä sairastuminen aiheuttaa hankaluuksia. Eräs nainen pyysi kaupunginosan Facebook-ryhmässä apua, voisiko joku tuoda hänelle ruokaa, kun hänelle iski migreeni. Pieni kotivara olisi ollut paikallaan.

Kotivara on varautumista yllättäviin tilanteisiin, jonka avulla voidaan lieventää häiriöiden aiheuttamia haittoja ja helpottaa arjen sujumista. Hyvin varautuneet ihmiset kykenevät myös auttamaan muita hädässä olevia ja siten edistämään laajemmin yhteisön pärjäämistä. Kotivaralle voi tulla yllättävä tarve, jos ei sairastumisen tai tapaturman takia pääsekään kauppaan. Lisäksi kotivara on äärimmäisen tärkeä, jos esimerkiksi myrsky aiheuttaa pitkittyneen sähkökatkoksen ja kaupat joutuvat sulkemaan ovensa.

Häiriötilanteessa kansalaisten pitäisi pärjätä ainakin 72 tuntia omin avuin, jolloin viranomaisilla on aikaa saada palvelut käynnistettyä. Joka kodissa pitäisikin olla juomaa ja ruokaa sekä välttämättömiä tarvikkeita kolmeksi päiväksi. Muutama litra pullovettä ja puhtaat vesiastiat kuuluvat kodin vakiovarustukseen. Lisäksi varastossa tulisi olla muutamaksi päiväksi sellaisenaan syötäviä hyvin säilyviä elintarvikkeita. Kotivaraksi kannattaa varata vain ruokia, joita tulee normaalistikin käytettyä. Näin ruokien kierto sujuu eivätkä elintarvikkeet pääse vanhentumaan ja syntymään hävikkiä.

Tutkimusten mukaan maaseudulla on paremmat varastot ruokaa ja juomaa, kuin kaupungissa. Maalla kauppaan voi olla pitkä matka, lisäksi varastotilat ovat suuremmat, jolloin voi säilyttää suurempia määriä ruokaa. Perinteisesti maaseudulla ollaan myös enemmän omavaraisia, kasvatetaan kasviksia, kerätään luonnon antimia ja säilötään.

Jokaisen meistä tulisi huolehtia itsestään ja läheisistään sekä tietää miten varautua häiriötilanteisiin. Tietoa ja koulutusta omatoimisesta varautumisesta kotivarasta saa esimerkiksi pelastusalan ja kotitalousneuvonnan järjestöistä.

Onko sinulla kotona vettä ja ruokaa 72 tunniksi?

Kirjoittajat:
kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä, Marttaliitto
järjestöpäällikkö Helena Velin, Maa- ja kotitalousnaiset

Blogi on julkaistu alun perin 2.12.2019 Aamulehden mielipidekirjoituksena.