toukokuu 2024

Informaatiovaikuttaminen on ilmiö, jonka olemassaolo tiedostetaan laajalti ja josta syystäkin ollaan huolestuneita. Silti julkisessa keskustelussa käsittelemme informaatiovaikuttamista näkökulmasta, joka on vain pieni osa koko ilmiötä. Tyypillisesti keskustelu informaatiovaikuttamisesta pelkistyy keskusteluksi disinformaatiosta ja sen uhkista. Informaatiovaikuttamiselta suojautuminen on kuitenkin paljon muutakin kuin oikean ja väärän tiedon tunnistamista.

Informaatiovaikuttamisen torjuminen kuuluu sekä kansalaisille että viranomaisille

Informaatiovaikuttamisella on eri tasoja ja asteita. Disinformaatio kuuluu niistä ensimmäiselle. Disinformaatio on demokraattista – me kaikki osaamme valehdella ja levittää väärää tietoa, ja myös paljastaa valheita ja vääristeltyä tietoa. Kaikki disinformaatio ei myöskään ole informaatiovaikuttamista. Digitalisoitunut informaatioympäristö on täynnä meemejä, videoita ja muita sisältöjä, jotka eivät pidä paikkaansa, eikä kyse läheskään aina ole informaatiovaikuttamisesta.

Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan sellaista toimintaa, joka on tavoitteellista tai järjestelmällistä. Sillä pyritään saamaan aikaan jonkinlainen reaktio kohdeyleisössä. Tällainen reaktio voi olla muutos yleisön mielipiteissä tai asenteissa, käyttäytymisessä, ja sitä kautta yhteiskunnan toimintakyvyssä. Lisäksi informaatiovaikuttaminen on lähtökohtaisesti aina kohteensa etujen vastaista ja pyrkii aiheuttamaan kohteelleen vahinkoa.

Informaatiovaikuttamisen seuraavalla tasolla tarkoitetaankin sellaista vaikuttamistoimintaa, jonka avulla vaikutetaan ihmisten käyttäytymiseen. Koska tavoitteellisen vaikuttamisen havaitseminen vaatii ammattitaitoa ja systemaattista tilannekuvan ylläpitoa, kuuluu päävastuu sen seurannasta ja torjumisesta viranomaisille, joilla on siihen tarvittavat toimivaltuudet. Tällaista vaikuttamista voi olla esimerkiksi uhkaava viestintä tai avainhenkilöihin kohdistuva painostaminen. Tällöin viranomaiset voivat vastata informaatiovaikuttamiseen esimerkiksi viestimällä vaikutusyrityksistä ja niiden tavoitteista, mikä vie vaikuttamiselta tehoa.

Informaatiovaikuttamisen kolmas taso vaatii vahvimmat valtuudet ja tarkimman lainsäädännön. Vaalien häirintä tai erilaiset kyberoperaatioiden avulla tehtävät vaikuttamiskampanjat ovat esimerkkejä informaatiovaikuttamisesta, jonka torjuminen kuuluu yksin viranomaisille ja silloinkin vain lain säätämällä tavalla.

Informaatiovaikuttamisella ei siis tarkoiteta vain perinteisen tai sosiaalisen median sisältöjä, vaan myös fyysisen maailman tekoja ja tapahtumia, joilla halutaan vaikuttaa kohdeyleisöön psykologisesti. Informaatiovaikuttamiselta suojautuminen tarkoittaakin yksilötasolla ennen kaikkea sen psykologisilta vaikutuksilta suojautumista.

Oman toimintakyvyn suojaaminen

Helpoimmillaan suojautuminen tarkoittaa altistumisen välttämistä. Useimmiten toimimme erilaisissa kriisi- ja poikkeustilanteissa kuitenkin täysin päinvastoin. Tyypillisesti altistamme sekä itsemme että muut jakamalla tietoa ja sisältöjä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa kohteeseensa psykologisesti. Hyvä esimerkki tästä on Hamasin terrori-isku Israeliin ja se, kuinka ihmiset jakoivat terroristien kuvaamaa materiaalia sosiaalisessa mediassa. Vastaavasti helmikuussa 2022 Venäjän aloittaessa laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa moni juuttui uutis- ja some-sisältöjen ääreen doomscrollaamaan, vaikka tiesivätkin sen olevan itselleen vahingollista.

Informaatiovaikuttamiselta suojautumisessa tärkeintä on se sama asia kuin muussakin suojautumisessa ja varautumisessa: oman ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen. Kaikki, mikä tukee omaa toimintakykyä, on hyödyllistä. Kaikki mikä heikentää sitä, on vahingollista. Voit arvioida omaa kykyäsi suojautua informaatiovaikuttamiselta pohtimalla omaa tapaasi suhtautua järkyttäviin tai vihaa herättäviin tapahtumiin. Millaisia tunteita ne sinussa herättävät, ja millaiseen käyttäytymiseen nuo tunteet sinua ohjaavat? Parantaako tunteiden aiheuttama käyttäytyminen sinun omaasi tai muiden toimintakykyä, vai heikentääkö se sitä?

Ei ole ihmistä, joka olisi luontaisesti hyvä suojautumaan informaatiovaikuttamiselta. Meihin kaikkiin on mahdollista vaikuttaa, kun se vain tehdään tavalla, joka osuu omiin haavoittuvuuksiin. Suojautumista ja henkistä kriisinkestävyyttä on kuitenkin mahdollista ja kannatettavaa opetella. Nämä taidot ovat hyödyllisiä informaatiovaikuttamiselta suojautumisessa, mutta parantavat elämänlaatua ja omaa toimintakykyä myös arjessa. Ihminen, jolla on kyky käsitellä omia tunteitaan, joka kykenee empatiaan ja jolla on halu auttaa muita, on tutkimusten mukaan kriisinkestävämpi kuin ihminen, jolta nämä taidot puuttuvat. Tunteet voivat todellakin olla kriisinkestävyyden supervoima.

Tässä blogitekstissä on mukailtu James Pammentin raporttia ”A Capability Definition and Assessment Framework for Countering Disinformation, Information Influence, and Foreign Interference” (2022). Voit lukea raportin täällä: https://stratcomcoe.org/publications/a-capability-definition-and-assessment-framework-for-countering-disinformation-information-influence-and-foreign-interference/255

Saara Jantunen-Paju

Kirjoittaja on erikoistunut informaatiovaikuttamiseen. Hän työskentelee strategisen viestinnän tiimissä Valtioneuvoston kansliassa ja pitää säännöllisesti koulutuksia informaatiovaikuttamiselta suojautumisesta eri maanpuolustusjärjestöissä.