Uutiset

Uusi koko väestölle suunnattu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fissä. Opas on toteutettu sisäministeriön johdolla yhteistyössä Digi- ja väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Oppaassa on hyödynnetty 72 tuntia -varautumisohjetta.

Suomi.fin Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin.

Ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti. Oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridi- ja informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta.

Uusi varautumisopas kokoaa yhteen paikkaan eri toimijoiden tietoa ja ohjeita. Yksi keskeinen lähde on viranomaisten ja järjestöjen 72 tuntia -varautumisohje. 72 tuntia -viestintää koordinoi SPEK ja rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.

Suomi.fissä julkaistu opas on sisällöltään laajempi kuin SPEKin ylläpitämät 72tuntia.fi-verkkosivut ja tuo esille myös viranomaisten roolia. 72 tuntia -ohjeissa on tiiviissä muodossa perustiedot jokaisen kansalaisen varautumiseen.

Varautua voi vain ennakkoon

Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Siksi myös Suomi.fin varautumisopas on tarkoitettu ennakkoon tutustuttavaksi silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriöitä.

Jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu, jokaisen oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin pärjää itse ja pystyy auttamaan myös lähipiirin ihmisiä. Kun ihmiset pärjäävät joitakin päiviä eli vähintään 72 tuntia omatoimisesti, viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä eli tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitsevien auttamiseen.

Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset, minkä vuoksi varautuminen olisi hyvä nähdä valikoimana erilaisia keinoja. Varautumisen perusta on kotivara, mutta se on myös tietoja ja taitoa toimia silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Jokaisen kannattaa varautua jollakin tapaa omien tarpeidensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan.

Ohjeiden kokoaminen yhteen helpottaa tiedon löydettävyyttä

Varautuminen on koko yhteiskuntaa koskeva asia, ja sen parissa työskentelevät useat viranomaistahot sekä järjestöt. Ohjeiden kokoaminen yhteen oppaaseen helpottaa kansalaisten näkökulmasta tiedon löytämistä. Oppaan julkaisun yhteydessä ohjeiden sisältö ei oleellisesti muutu.

Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen verkko-oppaan yhteydessä ovat pääkohtien viittomat suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Oppaan oheismateriaalina on 15 eri kielellä varautumisen perustiedot koostava pdf-tiivistelmä, jonka voi tulostaa itselleen, läheisilleen tai palvelupisteisiin.

Tutustu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen oppaaseen Suomi.fi:ssä: suomi.fi/varautuminen. 

Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään 7.2. Päivän teema on ”Varautuminen on yhteispeliä”. Teema tuo esille viranomaisten ja kansalaisten roolit varautumisessa sekä muistuttaa siitä, että ihmisillä on oma vastuu kotitaloutensa varautumisesta mahdollisuuksiensa mukaan.

Haluatko olla mukana viettämässä Varautumispäivää ensi keskiviikkona? Varautumispäivään voi osallistua jakamalla omassa sosiaalisessa mediassa tai esimerkiksi työpaikalla tietoa varautumisesta. Valmiit somemateriaalit löydät SPEKin Varautumispäivä-sivulta sekä keskiviikkona 72 tuntia -sometileiltä.

Varautumispäivä muistuttaa varautumisen merkityksestä ja kannustaa jokaista tekemään konkreettisia tekoja oman varautumisensa eteen. Varautumispäivä on 7.2., koska viranomaisten ja järjestöjen yhteinen suositus on, että jokaisen kotitalouden tulisi olla varautunut vähintään 72 tunnin ajaksi.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestää Varautumispäivän yhteistyössä Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

#varautumispäivä näkyy somessa

Varautumispäivä näkyy sosiaalisessa mediassa ja osassa kirjastoista. Lisäksi kunnille on lähetetty viime vuonna Kuntaliiton malli siitä, miten kunta voi viestiä varautumisesta verkkosivuillaan.

Päivän julkaisut löytyvät sosiaalisesta mediasta tunnisteella #varautumispäivä.

SPEK koordinoi 72 tuntia -varautumissuositusta, jota rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.

Runsaat kaksi miljoonaa suomalaista saa tammikuun lopussa varautumistietoa puhelimeensa, kun 72 tuntia -ohjeet sekä toimintaohjeet myrskyihin ja tulviin tuodaan 112 Suomi -sovellukseen. Sovelluksen avulla ohjeita voi lukea myös verkkoyhteyden katkettua.

Varautuminen eri häiriötilanteisiin alkaa olla jo eräänlainen kansalaistaito, joka on tutkimusten mukaan monella hallussa. Ei kuitenkaan kaikilla. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön viime joulukuussa julkaisemasta kyselytutkimuksesta ilmenee, että tiedon välittämisellä on keskeinen rooli kansalaisten varautumisessa. Kyselyn mukaan varautumistietoa jo nähneet etsivät herkemmin lisää tietoa itse ja ymmärtävät kotivaran tärkeyden.

– Mobiilisovelluksessa varautumistieto on tiiviissä muodossa runsaan kahden miljoonan suomalaisen käsien ulottuvilla. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen, SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju toteaa.

Ohjeiden tuomisella sovellukseen pyritään myös välttämään hätänumeron turhaa kuormittamista tarjoamalla luotettavaa tietoa sovelluksen kautta.

– Virheelliset hätäilmoitukset ovat pääsiassa sellaisia, missä kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta tai ohjeista. Ilmaisen 112 Suomi -mobiilisovelluksen avulla haluamme tarjota turvallisuuteen liittyviä palveluita ja ohjeita kootusti yhdestä paikasta. 72 tuntia -ohjeet ovat tärkeä lisä sovelluksen palvelukokonaisuuteen, sillä varautuminen koskettaa meitä kaikkia, sanoo Hätäkeskuslaitoksen sovellusasiantuntija Sami Suomalainen.

Varautumistiedon tuomisen 112 Suomi -sovellukseen on rahoittanut Huoltovarmuuskeskus (HVK).

– Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että tieto omatoimisesta varautumisesta saavuttaa ihmiset entistä kattavammin ja tehokkaammin. Suositukseen tutustuminen on sovelluksen avulla helppoa ja nyt on myös hyvä tilaisuus varmistaa, että sovellus on oman lähipiirin käytössä, sanoo HVK:n varautumisasiantuntija Tanja Talvenheimo.

Ohjeet ovat saatavilla myös ilman verkkoyhteyttä

Sähkökatko ja vedenjakelun häiriöt ovat yleisimpiä häiriötilanteita, joita aiheuttavat muun muassa myrskyt. Sovelluksesta saa ohjeita myös silloin, kun verkkoyhteys ei toimi.

Sähkökatkon aikana matkapuhelinverkko lakkaa toimimasta noin 2–6 tunnin kuluttua, mutta 112 Suomi -sovelluksen tietoja voi lukea offline-tilassa, jos puhelimessa on akkua jäljellä tai jos käytettävissä on ladattu varavirtalähde.

– Siinä kohtaa, kun häiriötilanne alkaa, on hiukan turha alkaa varautumisohjeita lukea, mutta toimintaohjeista on hyötyä offline-tilassa. Siksi jokaisen kannattaa tutustua varautumisohjeisiin jo etukäteen. Asiat menevät sutjakammin, jos kotoa löytyy muun muassa taskulamppu, paristoradio ja pullovettä, Essi Kulju sanoo.

Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovellus on kehitetty yhteistyössä eri turvallisuustoimijoiden kanssa. Varautumisohjeet löytyvät sovelluksesta kohdasta Palvelut, jonka alla on Toimintaohjeet. Maksuttoman 112 Suomi -sovelluksen voi ladata puhelimeen sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).

Sovelluksen häiriötilanneohjeiden tekemisessä on hyödynnetty Huoltovarmuuskeskuksen, viranomaisten ja järjestöjen laatimaa 72 tuntia varautumissuosituksia, SPEKin ja pelastusalan myrsky- ja tulvaohjeita sekä Suomen Ympäristökeskuksen Tulvakeskuksen asiantuntijuutta.

Materiaalisen varautumisen lisäksi myös henkinen jaksaminen on tärkeää häiriötilanteissa ja kriiseissä. 72 tuntia -verkkosivuille on nyt lisätty ohjeita henkisen kriisinkestävyyden parantamiseksi sekä informaatiovaikuttamisen tunnistamiseksi.

Erilaisiin häiriötilanteisiin varautumista suositellaan kaikille kotitalouksille Suomessa. Häiriötilanteissa oma selviytyminen paranee ja viranomaisten apua jaksaa odottaa kauemmin, kun esimerkiksi ruokaa ja vettä löytyy omista varastoista.

Tärkeää häiriötilanteessa pärjäämisen kannalta on kuitenkin myös se, miten omat ajatukset ja tunteet saa pidettyä rauhallisina epävarmassa tilanteessa. Tätä kykyä kutsutaan henkiseksi kriisinkestävyydeksi, ja sitä voi kehittää jo ennen kriisiä monin eri tavoin.

Lue uudelta sivulta, miten voit parantaa omaa kriisinsietokykyäsi ennen kriisiä sekä mitä voit tehdä kriisin aikana ja sen jälkeen itsesi ja muiden auttamiseksi.

Verkkosivujen sisällöissä on nyt myös erotettu kahdeksi eri sivuksi Tietoturva sekä Viestintä häiriötilanteissa ja oikea tieto.

Jälkimmäisellä sivulla on uutta tietoa informaatiovaikuttamisesta. Jotta informaatiovaikuttamiselta voi suojautua, täytyy se ensin pystyä tunnistamaan. Tietoturva-sivustolta puolestaan löydät tiiviit ohjeet turvalliseen toimimiseen tietotekniikan kanssa.

Kotitalouksien omatoimiseen varautumiseen kuuluu muutakin kuin kotivara. Nyt tietoturvan ja tartuntatautien sisältöjä on päivitetty 72 tuntia -verkkosivuilla. Myös sisälle suojautumisen ohjeita on selkeytetty.

Tartuntataudeista on 72 tuntia -varautumissuositukseen lisätty tietoa erityyppisten tautien leviämistavoista. Myös tautien leviämisen ehkäisystä on annettu entistä tarkempia ohjeita. Voit lukea lisää tartuntataudit-sivulta.

Tietoturvan osalta on lisätty ohjeita muun muassa verkkoyhteyden turvallisuuden parantamiseen sekä turvalliseen toimimiseen erilaisilla kirjautumista vaativilla sivustoilla. Käy tutustumassa oikea tieto ja tietoturva -sivulla tarkennettuihin ohjeisiin, joista on hyötyä meille kaikille. 

Pelastusopiston tekemän kyselyn mukaan vain 10 % tietää, miten tulisi toimia yleisen vaaramerkin kuultuaan. Sisälle suojautumisen osioon on nyt lisätty uusi selkeä ohjeluettelo oikeista toimintatavoista. 

Varautuminen on paitsi tarvikkeita myös taitoja ja tietoa. Päivitä osaamistasi kertaamalla ja oppimalla uutta päivitettyjen sisältöjen parissa! 

Varautumissuosituksen ohjeiden sisältö on pysynyt vuosikausia pääosin samanlaisena, ja monet tutut ohjeet pätevätkin edelleen. Ajoittain ohjeistuksia kuitenkin tarkistetaan ja päivitetään.  

Varautuminen ei liity vain syysmyrskyihin tai rajuihin tilanteisiin. Kesällä siihen kuuluu helteeseen, automatkoihin ja kesämökin kotivaraan varautuminen. Kesä ja jopa juhannus sujuu helpommin, kun on miettinyt asioita hieman ennen kesäretkille lähtemistä.

– Kesälläkin voi sattua tilanteita, joihin kannattaa varautua. Kesämyrsky, helle ja ruuhkautunut juhannusliikenne voivat häiritä lomailua ja kesäfiilistä, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisen asiantuntija Essi Kulju toteaa.

Automatka

Kuumassa voi olla tukala odotella apua tai liikenteen etenemistä ilman vettä ja eväitä, jos automatka keskeytyy tai hidastuu esimerkiksi rengasrikon tai ruuhkan takia.

• Varaa autoon riittävästi juomavettä ja eväitä.
• Tarkista ennen matkaa ensiapulaukun välineet.
• Vietä tauot kesäkuumalla varjossa tai viileässä tilassa.
• Varmista, että tankissa on riittävästi bensaa.
• Älä jätä lapsia, vanhuksia tai eläimiä pysäköityyn ajoneuvoon.

Kuuma sää

Kuumalla säällä olo voi tuntua tukalalta ja helle voi aiheuttaa terveyshaittoja.

• Juo riittävästi vettä. Juoda kannattaa jo ennen janon tunnetta.
• Alkoholi ja kofeiini kuivattavat elimistöä. Myös hyvin sokeripitoisia juomia on hyvä välttää.
• Muista syödä jotain, vaikka ei olisi nälkä. Suosi viileitä ja vesipitoisia ruokia.
• Pukeudu kevyesti.
• Vältä kuumia paikkoja ja auringonpaistetta.
• Vietä muutama tunti päivällä jossakin muussa viileässä paikassa, esimerkiksi ilmastoidussa julkisessa rakennuksessa.
• Pidä päivittäin yhteyttä yksin eläviin iäkkäisiin tai pitkäaikaissairaisiin sukulaisiin ja ystäviin.

Viilentäminen kotona

• Avaa ikkunat yöksi ulkoilman viilentyessä.
• Varjosta auringonpuoleiset ikkunat sälekaihtimilla tai verhoilla.
• Sammuta turhat sähkölaitteet ja vältä uunin käyttöä.
• Tuuletin voi helpottaa oloa, jos sisäilma on alle 35 astetta.
• Viilennä kehoa viileiden suihkujen, kosteiden vaatteiden ja lakanoiden avulla. Voit suihkuttaa suihkepullolla vettä lakanoihin.

Lähde: THL:n helteen terveyshaittojen torjuntaohjeet väestölle

Mökin kotivara

Kotivara ei nimestään huolimatta kuulu vain kotiin, vaan sitä tarvitaan mökilläkin. Kesäpaikassa kotivara säilyy hiirten ulottumattomissa esimerkiksi tiiviissä lasipurkeissa tai säilyketölkeissä.

Kotivaraan kuuluu olennaisesti vesi. Monilla mökeillä on vesikanistereita, koska kaivoa ei ole. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että sitä on riittävästi myös mökkivieraita ajatellen. Kanisterivettä on hyvä olla myös siltä varalta, että kaivo ei toimi sähkökatkon takia, kaivon vesi on saastunutta, kaivoon pääsee pintavettä tai kaivo kuivuu.

– Mökillä varautuminen saattaa olla jopa paremmalla tolalla kuin kotona. Siellä ruokahankintoja ja vesivarastoja mietitään pidemmälle ajalle, jos kauppa on kaukana. Mökillä monella on myös paristoradio, jolla voi kuunnella monien rakastamaa merisäätä, Essi Kulju naurahtaa.

• Varaa mökille avaamattomia vesikanistereita.
• Pidä mökillä hyvin säilyvää ruokaa, jota voi syödä sellaisenaan tai valmistaa ilman sähköä.
• Tarkista, että mökin kotivaraan kuuluvien ruokien parasta ennen -päiväys ei ollut viime vuonna.
• Ota mökille mukaan uudet paristot radiota ja palovaroittimia varten.
• Varmista, että ensiaputarvikkeet ovat ajan tasalla ja niitä on riittävästi.

Toimiva palovaroitin ja ensiaputarvikkeet ovat myös osa varautumista. Palokunnan tulo kestää kauemmin ja terveyskeskukseen on pidempi matka kuin kaupungissa, tai mökki voi olla saaressa.

– Jos saat ongenkoukun sormeen tai palovamman grillistä, olet paljon onnellisempi, jos se ensiapulaukku löytyy valmiiksi mökiltä, Kulju sanoo.

Martat viettävät 17.-23.4. Marttailuviikkoa, jonka teemana on kotivara.

Marttailuviikon aikana Martat näkyvät ja kuuluvat eri puolilla Suomea. Viikon tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä kotivarasta, sen sisällöstä ja siitä, miksi kotivaraa tarvitaan. Martat antavat konkreettisia esimerkkejä ja neuvoja, joilla varaudutaan arkipäivän häiriötilanteisiin. Teemaviikolle neuvotaan erityisesti kotivaraan sisältyvästä vedestä.

Viikon aikana yhdistykset, piirit ja vapaaehtoiset martat järjestävät yleisötapahtumia ja marttailtoja. Vuoden 2023 Marttailuviikolla neuvotaan kotivarasta ja 72 tunnin varautumissuosituksesta. Häiriötilanteen yllättäessä kotona tulee pärjätä itsenäisesti vähintään kolme vuorokautta niin, että on esimerkiksi riittävä määrä ruokaa, vettä ja lääkkeitä. On tärkeää tuntea myös muut omatoimisen varautumisen perusteet, kuten mistä häiriötilanteissa saa oikeaa tietoa.

Tarkista oman alueesi tapahtumat paikalliselta marttayhdistykseltä!

Varautuminen ei vaadi ihmeitä: Muutama litra pullovettä, syömävalmista ruokaa, valonlähde, patteriradio, varavirtalähde ja vähän käteistä. Varaudu edes vähän on ensimmäisen valtakunnallisen Varautumispäivän teema tiistaina 7.2.

Varautumispäivä on lähtenyt liikkeelle vuonna 2022 Joensuussa. Nyt päivä laajenee ensimmäistä kertaa valtakunnalliseksi. Varautumispäivä näkyy tänä vuonna erityisesti sosiaalisessa mediassa ja eräissä kirjastoissa eri puolilla maata.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kannustaa kaikkia varautumisesta kiinnostuneita jakamaan sosiaalisessa mediassa tietoa, miten ihmiset voivat itse varautua sekä linkin 72tuntia.fi-sivuille.

Lisätietoa ja valmiita materiaaleja Varautumispäivään löytyy SPEKin sivuilta

Sähkökatkon aikana tulee välttää veden valuttamista viemäriin, jotta vältyttäisiin viemärien tulvimiselta. Vessa kannattaa jättää vetämättä ja kerätä hanasta laskettu vesi ämpäriin. Sähkökatkon aikana vedentulo voi jatkua jonkin aikaa tai loppua heti. Oman alueen vesihuoltolaitoksen tiedotusta kannattaa seurata ja noudattaa sen ohjeita, sillä ohjeet voivat vaihdella alueittain.

– Vedentulo jatkuu normaalisti tai hieman heikommalla paineella useimmissa kotitalouksissa lyhyen sähkökatkon, esimerkiksi kahden tunnin ajan. Katkon aikana vettä saa käyttää juomavetenä normaalisti eikä katkos vaikuta veden laatuun, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisen asiantuntija Essi Kulju kertoo.

Lyhytkin sähkökatko vaikuttaa kuitenkin jätevesihuoltoon, sillä veden siirtämiseen jätevedenpuhdistamoille käytetään sähköllä toimivia pumppuja, jotka pysähtyvät katkon ajaksi. Jos pumppua ei ole varustettu varavoimalla, ei jätevesi pääse katkon aikana liikkumaan putkessa eteenpäin.

– Veden laskemista viemäriin tulee katkon aikana välttää, jotta viemäriverkoston jätevedet eivät aiheuta ylivuotoja ympäristöön tai viemärien tulvimista kiinteistöihin, Kulju sanoo.

Mikäli sähkökatko aiheuttaa häiriöitä vedenjakeluun tai vesihuoltoon, niistä tiedotetaan vesihuoltolaitoksen tai kunnan verkkosivuilla, joita kannattaa seurata häiriötilanteessa. Monilla vesilaitoksilla on myös käytössä häiriötekstiviestipalvelu, johon vedenkäyttäjä voi rekisteröityä.

Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti 11.10.2022 ohjeensa lääkejodin käytöstä. Päivitetyn ohjeen mukaan joditabletteja suositellaan hankittavaksi kotiin 3–40 -vuotiaille. Aihe nousi laajasti otsikoihin, mikä aiheutti tilapäisen saatavuusvajeen apteekeissa.

Kotitalouksien omatoimisen varautumisen ohjeissa on aina ollut mukana suositus myös joditablettien pitämisestä kotona säteilyvaaratilanteen varalta. Edellinen ohje jodin käytöstä on vuodelta 2002 ja nyt ohjetta päivitettiin ikärajan osalta.

” Joditablettien ottamista ydinonnettomuudesta johtuvissa säteilyvaaratilanteissa suositellaan enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville sikiön suojaamiseksi. Erityisen tärkeää tablettien ottaminen on lapsille ja raskaana oleville naisille, sillä lasten ja sikiön kilpirauhaset ovat herkempiä säteilylle kuin aikuisten. Jos tabletteja ei ole riittävästi, annetaan tabletit lapsille ja raskaana oleville. Aikuisilla ei ole havaittu yhteyttä radioaktiiviselle jodille altistumisen ja kilpirauhassyövän välillä, eikä joditabletteja siksi suositella yli 40-vuotiaille.” kerrotaan Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilla.

Suomen apteekeissa ei ole tällä hetkellä alle 3-vuotiaille annostukseltaan oikeanlaisia joditabletteja myynnissä. Julkinen terveydenhuolto hankkii soveltuvan valmisteen tälle ikäryhmälle ja selvittää, miten niiden jako vanhemmille ja raskaana oleville hoidetaan.

Ohjeen päivitys nousi mediassa runsaasti esiin, sillä sen julkaisun ajankohta osui herkkään ajankohtaan mm. Ukrainan sodan vuoksi. Heti ohjeen julkaisun jälkeen joditablettien kysyntä apteekeissa lisääntyi tilapäisesti ja saatavuudessa oli katkoja. Nyt tilanne on kuitenkin palautunut ja saatavuus on pääosin hyvä.

Ohje joditableteista Säteilyturvakeskuksen sivuilla