Uutiset

Martat viettävät 17.-23.4. Marttailuviikkoa, jonka teemana on kotivara.

Marttailuviikon aikana Martat näkyvät ja kuuluvat eri puolilla Suomea. Viikon tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä kotivarasta, sen sisällöstä ja siitä, miksi kotivaraa tarvitaan. Martat antavat konkreettisia esimerkkejä ja neuvoja, joilla varaudutaan arkipäivän häiriötilanteisiin. Teemaviikolle neuvotaan erityisesti kotivaraan sisältyvästä vedestä.

Viikon aikana yhdistykset, piirit ja vapaaehtoiset martat järjestävät yleisötapahtumia ja marttailtoja. Vuoden 2023 Marttailuviikolla neuvotaan kotivarasta ja 72 tunnin varautumissuosituksesta. Häiriötilanteen yllättäessä kotona tulee pärjätä itsenäisesti vähintään kolme vuorokautta niin, että on esimerkiksi riittävä määrä ruokaa, vettä ja lääkkeitä. On tärkeää tuntea myös muut omatoimisen varautumisen perusteet, kuten mistä häiriötilanteissa saa oikeaa tietoa.

Tarkista oman alueesi tapahtumat paikalliselta marttayhdistykseltä!

Varautuminen ei vaadi ihmeitä: Muutama litra pullovettä, syömävalmista ruokaa, valonlähde, patteriradio, varavirtalähde ja vähän käteistä. Varaudu edes vähän on ensimmäisen valtakunnallisen Varautumispäivän teema tiistaina 7.2.

Varautumispäivä on lähtenyt liikkeelle vuonna 2022 Joensuussa. Nyt päivä laajenee ensimmäistä kertaa valtakunnalliseksi. Varautumispäivä näkyy tänä vuonna erityisesti sosiaalisessa mediassa ja eräissä kirjastoissa eri puolilla maata.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kannustaa kaikkia varautumisesta kiinnostuneita jakamaan sosiaalisessa mediassa tietoa, miten ihmiset voivat itse varautua sekä linkin 72tuntia.fi-sivuille.

Lisätietoa ja valmiita materiaaleja Varautumispäivään löytyy SPEKin sivuilta

Sähkökatkon aikana tulee välttää veden valuttamista viemäriin, jotta vältyttäisiin viemärien tulvimiselta. Vessa kannattaa jättää vetämättä ja kerätä hanasta laskettu vesi ämpäriin. Sähkökatkon aikana vedentulo voi jatkua jonkin aikaa tai loppua heti. Oman alueen vesihuoltolaitoksen tiedotusta kannattaa seurata ja noudattaa sen ohjeita, sillä ohjeet voivat vaihdella alueittain.

– Vedentulo jatkuu normaalisti tai hieman heikommalla paineella useimmissa kotitalouksissa lyhyen sähkökatkon, esimerkiksi kahden tunnin ajan. Katkon aikana vettä saa käyttää juomavetenä normaalisti eikä katkos vaikuta veden laatuun, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisen asiantuntija Essi Kulju kertoo.

Lyhytkin sähkökatko vaikuttaa kuitenkin jätevesihuoltoon, sillä veden siirtämiseen jätevedenpuhdistamoille käytetään sähköllä toimivia pumppuja, jotka pysähtyvät katkon ajaksi. Jos pumppua ei ole varustettu varavoimalla, ei jätevesi pääse katkon aikana liikkumaan putkessa eteenpäin.

– Veden laskemista viemäriin tulee katkon aikana välttää, jotta viemäriverkoston jätevedet eivät aiheuta ylivuotoja ympäristöön tai viemärien tulvimista kiinteistöihin, Kulju sanoo.

Mikäli sähkökatko aiheuttaa häiriöitä vedenjakeluun tai vesihuoltoon, niistä tiedotetaan vesihuoltolaitoksen tai kunnan verkkosivuilla, joita kannattaa seurata häiriötilanteessa. Monilla vesilaitoksilla on myös käytössä häiriötekstiviestipalvelu, johon vedenkäyttäjä voi rekisteröityä.

Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti 11.10.2022 ohjeensa lääkejodin käytöstä. Päivitetyn ohjeen mukaan joditabletteja suositellaan hankittavaksi kotiin 3–40 -vuotiaille. Aihe nousi laajasti otsikoihin, mikä aiheutti tilapäisen saatavuusvajeen apteekeissa.

Kotitalouksien omatoimisen varautumisen ohjeissa on aina ollut mukana suositus myös joditablettien pitämisestä kotona säteilyvaaratilanteen varalta. Edellinen ohje jodin käytöstä on vuodelta 2002 ja nyt ohjetta päivitettiin ikärajan osalta.

” Joditablettien ottamista ydinonnettomuudesta johtuvissa säteilyvaaratilanteissa suositellaan enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville sikiön suojaamiseksi. Erityisen tärkeää tablettien ottaminen on lapsille ja raskaana oleville naisille, sillä lasten ja sikiön kilpirauhaset ovat herkempiä säteilylle kuin aikuisten. Jos tabletteja ei ole riittävästi, annetaan tabletit lapsille ja raskaana oleville. Aikuisilla ei ole havaittu yhteyttä radioaktiiviselle jodille altistumisen ja kilpirauhassyövän välillä, eikä joditabletteja siksi suositella yli 40-vuotiaille.” kerrotaan Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilla.

Suomen apteekeissa ei ole tällä hetkellä alle 3-vuotiaille annostukseltaan oikeanlaisia joditabletteja myynnissä. Julkinen terveydenhuolto hankkii soveltuvan valmisteen tälle ikäryhmälle ja selvittää, miten niiden jako vanhemmille ja raskaana oleville hoidetaan.

Ohjeen päivitys nousi mediassa runsaasti esiin, sillä sen julkaisun ajankohta osui herkkään ajankohtaan mm. Ukrainan sodan vuoksi. Heti ohjeen julkaisun jälkeen joditablettien kysyntä apteekeissa lisääntyi tilapäisesti ja saatavuudessa oli katkoja. Nyt tilanne on kuitenkin palautunut ja saatavuus on pääosin hyvä.

Ohje joditableteista Säteilyturvakeskuksen sivuilla

Lähes miljoona suomalaista on hankkinut kevään aikana kotiinsa enemmän elintarvikkeita ja pullovettä eli kotivaraa. Tieto käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tilaamasta kansalaiskyselystä, joka tehtiin huhtikuussa. Lisäksi puoli miljoonaa suomalaisista on käynyt ostamassa taskulampun tai otsalampun sähkökatkon varalta ja lähes yhtä moni on täydentänyt lääkekaappiaan. Kotitalouksien häiriötilannevarautumista koskeva uutisointi on vaikuttanut varautumisinnostukseen.

– Varautumista koskevissa uutisissa on kerrottu, mitä tarvikkeita kotona olisi hyvä olla pitkittyneiden sähkökatkojen tai vedenjakeluhäiriöiden varalle, ja suomalaiset ovat selvästi seuranneet uutisointia ja tarttuneet toimeen, sanoo SPEKin varautumisviestinnän asiantuntija Sanna Räsänen.

– Sadat tuhannet suomalaiset ovat ostaneet kotivaran lisäksi tarvikkeita, joiden avulla pysyä lämpimänä, jos sähkökatko osuisi kylmään vuodenaikaan tai joiden avulla valaista kotia. Lisäksi on hankittu kannellisia ämpäreitä ja kanistereita siltä varalta, jos vettä pitäisi pystyä hakemaan jostain, Räsänen jatkaa.

Vastaajista 19 prosenttia kertoi miettineensä, minne voisi siirtyä, jos kotona ei olisi turvallista.

Kyselyssä kävi ilmi, että 34 prosenttia suomalaisista kokee olleensa jo valmiiksi niin hyvin varautuneita erilaisiin häiriötilanteisiin, ettei heillä ole ollut tarvetta hankkia mitään uutta. Sen sijaan 31 prosenttia vastasi, ettei uutisointi ole vaikuttanut heihin mitenkään, koska he eivät koe varautumista tärkeäksi tai heillä ei ole ollut aikaa ajatella asiaa.

Kaksi miljoonaa suomalaista on kuullut 72 tunnin varautumissuosituksesta

Marraskuussa 2021 tehdyssä kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että lähes miljoona (18 %) suomalaisista tuntee 72 tunnin varautumissuosituksen. Samaan kysymykseen saatiin huhtikuussa 2022 vastaukseksi, että yli kaksi miljoonaa (44 %) suomalaista tuntee 72 tunnin varautumissuosituksen.

72 tunnin varautumissuosituksella tarkoitetaan kotitalouksien varautumista häiriötilanteisiin. Jokaisesta kodista tulisi löytyä esimerkiksi kotivaraa eli ruokaa ja vettä koko perheelle ainakin 72 tunniksi. Lisäksi kotoa olisi hyvä löytyä perheen tärkeitä lääkkeitä ja erilaisia tarvikkeita, joista olisi hyötyä sähkö- tai vesikatkon aikana.

– On ilmiselvää, että kotitalouksien varautumisen saama mediahuomio on nostanut 72 tunnin varautumissuosituksen tunnettuutta. Ihmiset ovat hakeneet tietoa verkosta ja osallistuneet aiheesta järjestettyihin tilaisuuksiin ja webinaareihin todella aktiivisesti, Räsänen kertoo.

Helmikuun lopusta lähtien 72tuntia.fi-sivulta on haettu varautumistietoa ennätyksellisen vilkkaasti. Verkkosivulla on käyty kymmenen viikon (viikot 8–17) aikana yhteensä yli puoli miljoonaa kertaa.

– Mediajulkisuuden myötä myös aihetta käsitteleviä esitteitä on tilattu SPEKin verkkokaupasta ennätyksellisen vilkkaasti – kymmeniä tuhansia, Räsänen jatkaa.

Kyselyn tiedot perustuvat IROResearchin Tuhat suomalaista -tutkimukseen, joka toteutettiin huhtikuussa 2022. Kyselyn otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Varautumisen opintopäivän teema oli tällä kertaa kauppojen varautuminen häiriötilanteisiin. Paikan päälle Heurekaan ja etäyhteyksien päähän kerääntyi lähes 200 varautumisteemoista kiinnostunutta 72 tuntia -kouluttajaa.

– Kaikkein yleisin sähkökatkon syy on puu, joka on kaatunut sähkölinjan päälle, totesi seminaarin avannut Elenian käyttöpäällikkö Heikki Paananen.

Paananen toi esityksessä esille ihmisten tarvetta joustaa sähkön kulutuksessa tulevaisuudessa sekä kertoi siitä, miten sähköverkon häiriöihin varaudutaan. Vaikka varautumista on 10-15 viime vuoden aikana kehitetty, sähkökatkoja tulee jatkossakin ja osa niistä kestää pitkään. Siksi myös kauppojen ja jokaisen kodin tulee varautua asiaan itse.

Heikki Paananen, Elenia

Metsä Groupin Suomen ja Baltian toimitusketjun johtaja Pekka Lakso kertoi, miten koronan alun hamstrauksesta opittiin.

Vaikka Suomessa wc-paperi ei kaupoista lopu, suomalaiset huolestuivat asiasta maaliskuussa 2020. 60 % kotitalouksista osti vessapaperia enemmän kuin normaalisti. Wc-paperirekkajonon pituus oli silloin yli 5 kilometriä.

Pulmana oli koronan alla ollut reilun kahden viikon lakko, jonka takia tuotevarasto oli minimissä. Koronan takia varastoja ei voitu täydentää muista Euroopan tehtaistakaan. Toipuminen normaalitilanteeseen kesti kuukausia. Tilanteen ratkaisemisessa keskeistä oli jatkuvat kommunikaatio, välitön toiminta ja pään pitäminen kylmänä.

Pekka Lakso, Metsä Group

Ihmisten on saatava joka tilanteessa käydä kaupassa, Päivittäistavarakauppa ry:n valmiuspäällikkö Lauri Kulonen kertoi esityksessään. Siksi kaupat varautuvat häiriötilanteisiin.

Jo vuonna 2018 elintarvikehuoltosektorin pooli järjesti Elintarvikehuolto pandemiatilanteessa -valmiusharjoituksen, ja varautumistyö on alkanut jo 60-luvulla. Yhteistyötä tehdään koko ajan mm. yritysten ja viranomaisten välillä.

Kaupan varautumisessa joudutaan suunnittelemaan muun muassa logistiikkaa, kylmäketjua, viestintää sekä toimivia tilaus- ja maksujärjestelmiä. Myös häiriötilanteissa ruoka ja muut päivittäistavarat ostetaan kotiin tavallisista kaupoista. Kaikkia tuotteita ei ehkä ole saatavilla, mutta terveyden kannalta ruokaa saa kaupasta riittävästi.

Lauri Kulonen, Päivittäistavarakauppa ry

S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa korosti esityksessään ruoan kotimaisuuden merkitystä Suomen huoltovarmuudelle. S-ryhmän ruokakaupoissa myytävistä elintarvikkeista noin 80 % on Suomessa valmistettua.

Se, että Suomessa viljellään, tuotetaan ja valmistetaan kotimaista ruokaa, on keskeistä huoltovarmuudellemme.

Elomaa toi esityksessä esille myös S-ryhmän varautumistyön monipuolisuutta. Kaupat varautuvat sähkökatkoihin myös muun muassa omilla aurinkopaneeleilla ja tuulivoimalla, ja yritys tukee viljelijöiden tulevaisuusorientoitunutta koulutusta. Hiilen sitoutumista maaperään tutkitaan myös osana huoltovarmuutta.

Nina Elomaa, S-ryhmä

Kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen kertoi, että suomalaisia kiinnostavat nyt 72 tuntia -suositus, villiyrtit, laatikkoviljely ja ruoan kasvattaminen itse, säilöntä ja säilykkeet. Myös Marttojen valmiit yhden ja kolmen viikon ruokalistat kiinnostavat.

Tuovinen painottikin sitä, että arjen hallinta ja suunnitelmallisuus ovat varautumisen kannalta keskeisiä asioita.

Yhtenä nostona Emmi Tuovinen otti veden. Hän kysyi seminaarissa, uskovatko 72 tuntia -kouluttajat, että suomalaisilla on kotona riittävästi vettä sähkökatkoja varten. Yksikään käsi ei noussut ylös.

Emmi Tuovinen, Marttaliitto.

K-kauppias Ville Kestilä kertoi paneelikeskustelussa, että kun kaupasta menevät valot, siellä on pilkkopimeää. Kaupoissa ei ole ikkunoita, joista tulisi luonnonvaloa. Uusia asiakkaita ei voida ottaa silloin sisään ja henkilökuntaa tarvitaan opastamaan kaupassa jo olevia asiakkaita kassoille.

Lauri Kulonen totesi paneelissa, että vessapaperihamstrauksesta opittiin se, että 3-5 päivässä saatiin uutta tavaraa taas kauppaan. 72 tuntia -suositus on siksi Kulosen mielestä viisas. Äkkihamstraus on kuitenkin kauppojen kannalta hankalaa.

K-kauppias Kestilä kertoi, että ihmiset olettavat kaupoissa olevan isot varastot, joista tavaraa pikkuhiljaa purettaisiin kauppaan. Näin ei kuitenkaan ole.

Viestintäjohtaja Veli-Pekka Ääri kertoi, että Tokmannin henkilökunnalta kysytään nyt paljon radioista, retkeilyvälineistä ja vedenkuljetusvälineistä. Ääri kommentoi myös sitä, miten kova juttu se on huoltovarmuuden kannalta, että Suomessa syödään paljon kotimaista ruokaa, Ruotsissa osuus on Äärin mukaan selkeästi pienempi.

Lauri Kulonen, Veli-Pekka Ääri, Ville Kestilä ja Riitta Väkeväinen.

Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Satu Hulkkonen kertoi kauppojen varautumisen kehittämisestä jatkossa. Päivittäistavarakauppojen yritysten ja valtionhallinnon edustajat tekevät tätä työtä yhdessä: ohjeita, selvityksiä, projekteja ja harjoituksia kuten kyberturvallisuusharjoituksia.

Verkostoissa mietitään muun muassa sitä, mitä jos sähköt menevät poikki pitkäksi aikaa tai laajoilta alueilta. Jatkossa 300 myymälää pystyy palvelemaan ihmisiä häiriötilanteissa. Suunnittelu on aloitettu jo vuonna 2017.

Toimintavarmojen myymälöiden verkosto on laskettu sen mukaan, että joka kodilla on 72 tunnin kotivara ja kaupassa käydään neljäntenä päivänä. Suunnittelussa on huomioitu muun muassa asukastiheys, tiestö, käyntitiheys ja alueelliset erot.

Olennaista tässäkin on viestintä ihmisille etukäteen: Siinä kohtaa, kun sähkökatko on päällä, ei netistä enää voi etsiä tietoa lähimmästä auki olevasta kaupasta.

Satu Hulkkonen, Huoltovarmuuskeskus

Haaste: Kysy ainakin yhdeltä tutulta ihmiseltä, onko hän kuullut 72 tunnin suosituksesta.

Kotivaran merkityksestä on puhuttu vuosikymmeniä, mutta koronapandemian myötä varautuminen on alkanut kiinnostaa selvästi enemmän. Lisäksi 72 tunnin varautumissuositus on tuttu yhä useammalle. 

– Varsinkin korona-ajan alkuviikkoina uutisoitiin paljon kotivarasta ja termi alkoi uudestaan vakiintua suomalaisten sanavarastoon. Samalla myös varautuminen laajempana käsitteenä on tullut entistä tutummaksi ja teema näkyy nyt jatkuvasti tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Monilla keskustelupalstoilla vertaillaan, kuinka pitkään kukakin selviäisi käymättä kaupassa ja mitä muita tarvikkeita ihmisillä on kotona häiriötilanteiden varalle, sanoo viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. 

70 prosenttia suomalaisista on kuullut 72 tunnin varautumissuosituksesta

– Teetämme joka syksy kyselytutkimuksen, jolla kartoitetaan, kuinka hyvin 72 tunnin varautumissuositus tunnetaan. Suosituksen tunnettuus on tasaisessa kasvussa, Räsänen jatkaa. 

18 prosenttia suomalaisista kertoo tuntevansa 72 tunnin varautumissuosituksen ja heidän lisäkseen 52 prosenttia kertoo kuulleensa suosituksesta. Tämä tarkoittaa, että lähes miljoona suomalaista kertoo tuntevansa suosituksen.

Syksyllä 2020 vastaavat luvut olivat 8 prosenttia ja 64 prosenttia eli suosituksen tuntevien määrä on kasvanut selvästi.

Tiedot käyvät ilmi IROResearch Oy:n toteuttamasta kyselytutkimuksesta*, jossa ihmisiltä kysyttiin ensin, tietävätkö he, mikä 72 tunnin suositus on ja sen jälkeen heille kerrottiin sen liittyvän kotitalouksien varautumiseen häiriötilanteiden varalle. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin, ovatko he kuulleet suosituksesta. 

Varautumissuositus tunnetaan parhaiten 35–44-vuotiaiden keskuudessa, sillä tästä ikäryhmästä peräti 24 prosenttia vastasi tuntevansa suosituksen ja lisäksi 43 prosenttia vastasi kuulleensa siitä. Heikoimmin tieto on tavoittanut nuorimpia vastaajia, sillä 18–24-vuotiasta vain 14 prosenttia sanoi tuntevansa suosituksen ja heidän lisäkseen 42 prosenttia kertoi kuulleensa siitä. 

Taustalla laaja yhteistyöverkosto 

Vuonna 2012 perustettu Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunta (KOVA) edistää 72 tunnin varautumissuositusta.

– Varautumissuosituksen ilosanoma leviää sekä kansalaisjärjestöjen että laajan viranomaisyhteistyöverkoston kautta. Meillä on liki 400 kouluttajaa, jotka järjestävät 72 tuntia yleisötilaisuuksia ja onneksi myös tiedotusvälineet nostavat aihetta esille tasaisin väliajoin. Tavoitteemme on kunnianhimoinen: haluaisimme, että kaikissa Suomen kotitalouksissa olisi tarvikkeita, tietoja ja taitoja, miten varautua häiriötilanteisiin ja miten toimia, kun sellainen osuu kohdalla, Räsänen sanoo. 

* IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. IroResearch teki 1000 tutkimushaastattelua 16.-25.11.2021.  

72 tunnin varautumissuositus on voimassa ympäri vuoden ja koskee kaikenlaisia yhteiskunnan häiriötilanteita. Onpa kyse häiriöistä sähkönjakelussa tai saastuneesta juomavedestä, kotitalouksilla olisi hyvä olla valmius pärjätä ilman viranomaisten apua ainakin 72 tunnin ajan. Samoista varautumisvinkeistä on apua myös pandemiassa.

Miksi varautumissuositus on juuri 72 tuntia?

Kyse on järjestöjen ja viranomaisten yhdessä sopimasta ajasta. Taustalla on ajatus, että jos kotitalouksilla olisi valmius pärjätä ilman viranomaisten apua ainakin 72 tuntia, viranomaisilla olisi aikaa keskittyä korjaamaan häiriötilanne ja auttaa niitä, jotka ovat suurimmassa avun tarpeessa. Tämä koskee nimenomaan häiriöitä sähkön- ja vedenjakelussa.

Mutta 72 tunnin varautuminen auttaa myös esimerkiksi sairastumisen varalta. Jos sairastuneella on kotona valmiiksi kotivaraa 72 tunniksi, hänen ei tarvitse lähteä sairaana kauppaan, vaan hän voi rauhassa miettiä, tarvitseeko hän ruokaa pidemmäksi aikaa ja miten hän järjestää asian.

Nyt koronaviruksen aikaan ohjeistetaan, ettei sairastuneena saisi mennä kauppaan ollenkaan, vaikka olisi vain flunssassa. Eikö 72 tunnin ruokavarasto ole silloin aivan liian vähäinen?

Kauppaan ei tulisi mennä sairaana, joten on hyvä pohtia vaihtoehtoisia tapoja saada ostokset kotiin. Etukäteen voi sopia ystävien ja lähipiirin kanssa, miten auttaminen tapahtuu. Joku toinen voi käydä hakemassa ostokset ja jättää ne kodin ulkopuolelle. Rahan siirrossa erilaiset sähköiset palvelut kuten MobilePay ovat käteviä käyttää lähipiirin kesken.

72 tunnin varautumissuositus on minimi. Ruokaa saa toki hankkia kotiin enemmänkin. Nyt koronapandemian aikaan kansalaisia on kehotettu välttämään ylimääräisiä kontakteja, joten jos mahdollista, kaupassakäyntirytmiä kannattaa harventaa eli ostaa kerralla hiukan suuremman määrän tarvittavia tuotteita.

Mitä ruokaa kotiin kannattaisi hankkia siltä varalta, että sairastuu lähiviikkoina?

Kotiin kannattaa hankkia juuri niitä ruokia, joita tavallisestikin syö. Mutta erityisesti kannattaa tietysti hankkia hyvin säilyviä ruokia. Tässä muutamia esimerkkejä:

• mehuja ja mehukeittoja
• tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä säilykkeitä
• leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja
• muroja, myslejä, hiutaleita, pähkinöitä, siemeniä
• kuivattuja hedelmiä, kuten rusinoita, luumuja, taateleita
• hilloja, soseita
• huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
• kala-, liha- ja papusäilykkeitä
• välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä

Ja lemmikkien omistajien pitää tietysti muistaa varata ruokaa myös lemmikeille.

Ostoksissa kannattaa huomioida monipuolisuus, jolloin vähennetään riskiä, että yksittäiset tuotteet pääsisivät loppumaan kaupasta.

Voivatko ruoka ja muut kodin perustarvikkeet loppua kaupoista?

Mikäli kaikki ihmiset hamstraavat ruokaa ja muita tarvikkeita samaan aikaan, voivat tuotteet loppua tilapäisesti. Elintarvikkeiden tuotanto ja tavaravirta toimivat kuitenkin normaalisti. Näin vakuuttaa Päivittäistavarakauppa ry:stä toimitusjohtaja Kari Luoto.

Kuulun riskiryhmään enkä uskalla mennä kauppaan. Mitä teen?

Nyt on erinomainen tilaisuus pyytää apua sukulaisilta, ystäviltä tai naapureilta. Myös eri ruokakaupat tarjoavat kotiinkuljetusta. Tilaukset tehdään verkossa ja saatavilla olevat maksutavat ovat kauppakohtaisia. Lisäksi on paljon ravintoloita, jotka tarjoavat kotiinkuljetuspalveluita.

Sosiaalinen eristäytyminen tuntuu raskaalta, mitä keinoja on piristää arkea?

Koronaviruksen tartuntojen ehkäisyssä fyysisten kontaktien rajaaminen on keskeinen toimenpide. Arjessa kannattaa nyt lisätä yhteydenpitoa puhelimitse ja vaikkapa sosiaalista mediaa käyttämällä. Internetin välityksellä voi myös yhdessä pelata erilaisia pelejä ja viettää aikaa virtuaalisesti.

Liikunta on hyvä tapa piristää kehoa ja mieltä. Fyysisten tapaamisten vähentyessä arkiliikkuminen saattaa vähentyä, joten kannattaa lisätä ulkoilua ja tehdä esimerkiksi kotijumppaa.

***

Jos sinulla juolahtaa mieleen kysymys, joka liittyy kotitalouksien varautumiseen ja koronavirukseen, laita meille viesti. Osoite on 72tuntia@spek.fi.

***

Ja muistetaan vielä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen opit koronavirustartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi: pestään käsiä ja ollaan tarkkoja, ettei yskitä tai aivastella päin toisia.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö oli ilmoittanut järjestävänsä Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella useita yleisötilaisuuksia, joissa oli tarkoitus perehtyä 72 tunnin varautumissuositukseen eli siihen, miten kotitaloudet voivat varautua häiriötilanteisiin. Valitettavasti juuri nimenomaan häiriötilanne eli koronavirus aiheutti sen, että tilaisuudet on tämän kevään osalta peruttu.

– Olemme tietenkin valtavan pahoillamme, että emme pysty järjestämään tilaisuuksia, sanoo Sirpa Suomalainen, joka työskentelee erityisasiantuntijana SPEKin Pohjanmaan toimipisteessä.

– Jos tästä jotain myönteistä pitää löytää, niin se on ihmisten kasvanut kiinnostus varautumista kohtaan. Kotivara kiinnostaa aivan eri tavalla kuin vielä muutama kuukausi sitten, Suomalainen jatkaa.

72 tunnin varautumissuosituksella tarkoitetaan sitä, että jokaisella kotitaloudella pitäisi olla häiriötilanteessa valmius selvitä ainakin 72 tuntia ilman viranomaisten apua. Kyse on viranomaisten ja järjestöjen laatimasta varautumissuosituksesta. Erityisesti häiriöt sähkön- tai vedenjakelussa ovat tilanteita, joissa kotitalouksien varautuminen helpottaisi viranomaisten auttamispainetta.

72 tunnin varautumissuositukseen ja kotivaraan liittyvät kysymykset voi lähettää osoitteeseen 72tuntia@spek.fi.

Kansalaisilta tulleista kysymyksistä kootaan kysymyksiä ja vastauksia -sivu, jossa pyritään vastaamaan mahdollisimman kattavasti kotitalouksien varautumista koskeviin kysymyksiin.

Kun sähköt katkeavat keskellä kaupunkia, alkaa usein sosiaalisessa mediassa kysely, mitä on tapahtunut. Puolen tunnin katkos koetaan jo pitkäksi. Jos puhelinten ja tietokoneiden lataus on ollut vähissä katkoksen tullessa, ei niilläkään saa enää pian yhteyttä.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK tutki kansalaisten kriisinkestävyyttä ja sen mukaan asuinpaikalla näyttää olevan merkitystä siihen, miten pärjätään poikkeusoloissa.

Suunnitelmallisuus, kuten häiriötilanteista keskustelu, on osa varautumista. SPEKin kyselytutkimuksen mukaan maalla asuvat ovat keskustelleet häiriötilanteisiin varautumisesta keskimäärin kaupunkilaisia useammin. Heistä poikkeustilanteisiin varautumisesta on läheistensä kanssa keskustellut yli puolet, kaupungeissa noin 40 prosenttia väestöstä.

Kun mahdollisesti eteen tulevia asioita on käyty läpi, on varsinaisessa kriisitilanteessa ”helppo” toimia; tiedetään jo toimintamallit, joilla tilannetta saadaan parannettua.

SPEK haastatteli tutkimuksessa tuhatta ihmistä.

Mallia maaseudusta

Maalla asuvat arvioivat pärjäävänsä lähestulkoon kaikin tavoin ja kaikkien resurssien osalta pidempään kuin kaupunkilaiset.

Maaseudulla asuvista reilusti yli puolet eli 61 prosenttia on sitä mieltä, että varautuminen kuuluu normaaliin arkeen. Lähiöissä näin ajattelee vain reilu kolmannes eli 35 prosenttia ja kaupunkien keskustoissa 43 prosenttia.

Maaseudulla selviytymistä kriiseissä auttaa se, että esimerkiksi lämmitykseen on olemassa vaihtoehtoja eli puuhellaa, takkaa ja leivinuunia. Myös kotivara eli elintarvikkeet ja vesi sekä naapuriapu ovat luonnollisia asioita, kun asutaan kauempana palveluista.

Myös kokemus auttaa. Kotitalouksissa ja yhteisöissä, joilla on kokemusta aikaisemmista häiriötilanteista, ilmenee tilanteiden vaatimaa kykyä ja kekseliäisyyttä tunnistaa häiriötilanteiden aiheuttamat ongelmat sekä priorisoida omaa toimintaansa ongelmatilanteissa.

Erityisesti kaupungeissa tarvitaan vesiapua

Maalla asuvista 74 prosenttia arvioi pärjäävänsä ilman juoksevaa vettä vähintään kolme vuorokautta. Vastaavasti kaupunkien keskustoissa asuvista 51 prosenttia arvioi selviävänsä vastaavalla tavalla. Lähiöissä luku on 41 prosenttia.

Myös sähköttä pärjääminen korostuu maaseudulla, jossa 86 prosenttia kotitalouksista pärjäisi vähintään kolme vuorokautta. Kaupunkialueilla asuvista yli kolme vuorokautta pärjäisi sähköttä selkeästi pienempi osa, keskustoissa 65 prosenttia ja lähiöissä 55 prosenttia.

Maaseudulla on tyypillistä, että varsinkin omakotitalouksissa on varavirtaa antava aggregaatti. Myös naapuriapua saadaan pienissä kylissä ja taajamissa hyvinkin herkästi.

Tulotaso vaikuttaa pärjäämiskokemukseen

Myös tulotasolla on merkitystä poikkeustilanteisiin varautumisiin ja niiden aikana pärjäämiseen. SPEKin tutkimukseen vastanneista ne, jotka arvioivat taloutensa tulojen riittävyydessä olevan vaikeuksia, arvioivat pärjäävänsä ilman ruokakaupassa käyntiä vähemmän aikaa kuin taloudellisesti paremmin toimeentulevat kotitaloudet.

Taloudellisesti heikommassa asemassa olevista kotitalouksista 82 prosenttia pärjäisi vähintään kolme vuorokautta ilman täydennyksiä, kun taloudellisesti paremmin pärjäävistä vastaava osuus on 91 prosenttia.

Myös ilman juoksevaa vettä pärjäämisessä on vastaavantyyppinen tulos. Taloudellisesti heikommassa asemassa olevista talouksista vähintään kolme vuorokautta ilman juoksevaa vettä arvioi pärjäävänsä vain 44 prosenttia kotitalouksista, kun paremmin pärjäävissä luku on 55 prosenttia.

Teksti: Kari Kauppinen

Lue myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sivuilla 14.1.2019 julkaistu artikkeli Jokaisen kodin oma selviytymispaketti on kotivara.