Uutiset

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö oli ilmoittanut järjestävänsä Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella useita yleisötilaisuuksia, joissa oli tarkoitus perehtyä 72 tunnin varautumissuositukseen eli siihen, miten kotitaloudet voivat varautua häiriötilanteisiin. Valitettavasti juuri nimenomaan häiriötilanne eli koronavirus aiheutti sen, että tilaisuudet on tämän kevään osalta peruttu.

– Olemme tietenkin valtavan pahoillamme, että emme pysty järjestämään tilaisuuksia, sanoo Sirpa Suomalainen, joka työskentelee erityisasiantuntijana SPEKin Pohjanmaan toimipisteessä.

– Jos tästä jotain myönteistä pitää löytää, niin se on ihmisten kasvanut kiinnostus varautumista kohtaan. Kotivara kiinnostaa aivan eri tavalla kuin vielä muutama kuukausi sitten, Suomalainen jatkaa.

72 tunnin varautumissuosituksella tarkoitetaan sitä, että jokaisella kotitaloudella pitäisi olla häiriötilanteessa valmius selvitä ainakin 72 tuntia ilman viranomaisten apua. Kyse on viranomaisten ja järjestöjen laatimasta varautumissuosituksesta. Erityisesti häiriöt sähkön- tai vedenjakelussa ovat tilanteita, joissa kotitalouksien varautuminen helpottaisi viranomaisten auttamispainetta.

72 tunnin varautumissuositukseen ja kotivaraan liittyvät kysymykset voi lähettää osoitteeseen 72tuntia@spek.fi.

Kansalaisilta tulleista kysymyksistä kootaan kysymyksiä ja vastauksia -sivu, jossa pyritään vastaamaan mahdollisimman kattavasti kotitalouksien varautumista koskeviin kysymyksiin.

Kun sähköt katkeavat keskellä kaupunkia, alkaa usein sosiaalisessa mediassa kysely, mitä on tapahtunut. Puolen tunnin katkos koetaan jo pitkäksi. Jos puhelinten ja tietokoneiden lataus on ollut vähissä katkoksen tullessa, ei niilläkään saa enää pian yhteyttä.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK tutki kansalaisten kriisinkestävyyttä ja sen mukaan asuinpaikalla näyttää olevan merkitystä siihen, miten pärjätään poikkeusoloissa.

Suunnitelmallisuus, kuten häiriötilanteista keskustelu, on osa varautumista. SPEKin kyselytutkimuksen mukaan maalla asuvat ovat keskustelleet häiriötilanteisiin varautumisesta keskimäärin kaupunkilaisia useammin. Heistä poikkeustilanteisiin varautumisesta on läheistensä kanssa keskustellut yli puolet, kaupungeissa noin 40 prosenttia väestöstä.

Kun mahdollisesti eteen tulevia asioita on käyty läpi, on varsinaisessa kriisitilanteessa ”helppo” toimia; tiedetään jo toimintamallit, joilla tilannetta saadaan parannettua.

SPEK haastatteli tutkimuksessa tuhatta ihmistä.

Mallia maaseudusta

Maalla asuvat arvioivat pärjäävänsä lähestulkoon kaikin tavoin ja kaikkien resurssien osalta pidempään kuin kaupunkilaiset.

Maaseudulla asuvista reilusti yli puolet eli 61 prosenttia on sitä mieltä, että varautuminen kuuluu normaaliin arkeen. Lähiöissä näin ajattelee vain reilu kolmannes eli 35 prosenttia ja kaupunkien keskustoissa 43 prosenttia.

Maaseudulla selviytymistä kriiseissä auttaa se, että esimerkiksi lämmitykseen on olemassa vaihtoehtoja eli puuhellaa, takkaa ja leivinuunia. Myös kotivara eli elintarvikkeet ja vesi sekä naapuriapu ovat luonnollisia asioita, kun asutaan kauempana palveluista.

Myös kokemus auttaa. Kotitalouksissa ja yhteisöissä, joilla on kokemusta aikaisemmista häiriötilanteista, ilmenee tilanteiden vaatimaa kykyä ja kekseliäisyyttä tunnistaa häiriötilanteiden aiheuttamat ongelmat sekä priorisoida omaa toimintaansa ongelmatilanteissa.

Erityisesti kaupungeissa tarvitaan vesiapua

Maalla asuvista 74 prosenttia arvioi pärjäävänsä ilman juoksevaa vettä vähintään kolme vuorokautta. Vastaavasti kaupunkien keskustoissa asuvista 51 prosenttia arvioi selviävänsä vastaavalla tavalla. Lähiöissä luku on 41 prosenttia.

Myös sähköttä pärjääminen korostuu maaseudulla, jossa 86 prosenttia kotitalouksista pärjäisi vähintään kolme vuorokautta. Kaupunkialueilla asuvista yli kolme vuorokautta pärjäisi sähköttä selkeästi pienempi osa, keskustoissa 65 prosenttia ja lähiöissä 55 prosenttia.

Maaseudulla on tyypillistä, että varsinkin omakotitalouksissa on varavirtaa antava aggregaatti. Myös naapuriapua saadaan pienissä kylissä ja taajamissa hyvinkin herkästi.

Tulotaso vaikuttaa pärjäämiskokemukseen

Myös tulotasolla on merkitystä poikkeustilanteisiin varautumisiin ja niiden aikana pärjäämiseen. SPEKin tutkimukseen vastanneista ne, jotka arvioivat taloutensa tulojen riittävyydessä olevan vaikeuksia, arvioivat pärjäävänsä ilman ruokakaupassa käyntiä vähemmän aikaa kuin taloudellisesti paremmin toimeentulevat kotitaloudet.

Taloudellisesti heikommassa asemassa olevista kotitalouksista 82 prosenttia pärjäisi vähintään kolme vuorokautta ilman täydennyksiä, kun taloudellisesti paremmin pärjäävistä vastaava osuus on 91 prosenttia.

Myös ilman juoksevaa vettä pärjäämisessä on vastaavantyyppinen tulos. Taloudellisesti heikommassa asemassa olevista talouksista vähintään kolme vuorokautta ilman juoksevaa vettä arvioi pärjäävänsä vain 44 prosenttia kotitalouksista, kun paremmin pärjäävissä luku on 55 prosenttia.

Teksti: Kari Kauppinen

Lue myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sivuilla 14.1.2019 julkaistu artikkeli Jokaisen kodin oma selviytymispaketti on kotivara.

Sairastuminen tai tapaturma voi aiheuttaa tilanteen, ettet pääse kauppaan. Silloin on hyvä, jos kaapeista löytyy jotain syötävää. Lisäksi kannattaa varautua häiriöihin, joiden takia kauppaan eivät pääse muutkaan: jos esimerkiksi myrsky katkoo sähköt ja kauppojen on pidettävä ovensa kiinni. Varsinkin silloin kotoa löytyvä juomavesi, kasvikset, säilykkeet, murot ja näkkileipä tulisivat suureen tarpeeseen.

Kolmen päivän kotivara -esitteessä kerrotaan, mitä pakastimen ja jääkaapin käytössä tulee huomioida sähkökatkon aikana, miten ruokaa voi valmistaa sähkökatkon aikana ja mitä kaikkea juotavaa ja syötävää kotiin olisi hyvä varata.

Lisäksi esitteessä on esimerkki siitä, millainen yhden aikuisen kolmen päivän kotivara voisi olla. Kyse on nimenomaan siitä, millainen se voisi olla, sillä kunkin kotivara koostuu nimenomaan sellaisista elintarvikkeista, joita muutenkin tulee käytettyä.

Kolmen päivän kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään arjessa tarpeen mukaan ja tilalle hankitaan uutta.

72 tuntia -koulutusten kotivara-vinkit ovat Marttojen ja Maa- ja kotitalousnaisten laatimia.

4-sivuinen Kolmen päivän kotivara -esite on tehty suomeksi ja ruotsiksi. Esitteitä voi tilata Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön verkkokaupasta.

Lisäksi kotivarasta on tehty kuusi suomenkielistä ja kuusi ruotsinkielistä videota:

• Ruoanvalmistus sähkökatkon aikana
• Vesi
• Elintarvikkeet
• Kylmäsäilytys sähkökatkon aikana
• Sairastuminen
• Kodin tarvikkeet
• Matlagning vid strömavbrott
• Vatten
• Reservförråd
• Kylförvaring vid strömavbrott
• Insjuknande
• Hemmets förnödenheter

Kotivaralle voi tulla yllättävä tarve, jos ei sairastumisen tai tapaturman takia pääsekään kauppaan. Lisäksi kotivara on äärimmäisen tärkeä, jos esimerkiksi myrsky aiheuttaa pitkittyneen sähkökatkoksen ja kaupat joutuvat sulkemaan ovensa.

– Kansalaisten kyky kohdata kriisit, pärjätä häiriötilanteissa ja palautua vastoinkäymisistä ovat tärkeitä koko yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta. Häiriötilanteissa pärjääminen vaatii kotitalouksilta varautumista, jonka keskeinen kulmakivi on kotivara. Kotivara on eräänlainen varajärjestely, jonka avulla voidaan lieventää häiriöiden aiheuttamia haittoja ja helpottaa arjen sujumista vaikeassakin tilanteessa. Hyvin varautuneet ihmiset kykenevät myös auttamaan muita hädässä olevia ja siten edistämään laajemmin yhteisön pärjäämistä, sanoo tutkija Heikki Laurikainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Kotivara on vettä ja ruokaa koko perheen tarpeisiin ainakin 72 tunniksi

72 tunnin varautumissuosituksella tarkoitetaan sitä, että jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta.

Häiriötilanne voi olla esimerkiksi vesikatko. Jokaisessa kodissa olisi hyvä olla varalta muutama pullollinen vettä. Jos vesikatko kestää yli vuorokauden, kunta järjestää varavedenjakelun. Silloin olisi hyvä olla puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita, joilla vettä voi hakea ja kuljettaa.

Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään arjessa tarpeen mukaan ja tilalle hankitaan uutta.

– Kotivaraksi kannattaa varata vain sellaisia ruokia, joita tulee normaalistikin käytettyä. Näin ruokien kierto sujuu, eivätkä elintarvikkeet pääse vanhentumaan eikä pääse syntymään hävikkiä, sanoo kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä Marttaliitosta.

– Monet säilykkeet säilyvät huoneenlämmössä avaamattomina, mutta avaamisen jälkeen vaativat kylmäsäilytystä. Kotivaraan kannattaa valita perheen koon mukaisia pakkauskokoja, jotka tulevat syötyä kerralla, sanoo järjestöpäällikkö Helena Velin Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

– Jokaisessa perheessä syödään omalla tavallaan. Olemme listanneet esimerkkejä hyvin säilyvistä elintarvikkeista, joita kannattaa varata kotivaraksi. Listaa voi käyttää pohjana omien tarpeiden ja tottumusten mukaisen kotivaran suunnitteluun, Härmälä jatkaa.

Hyvin säilyviä, sellaisenaan syötäviä ruokatarvikkeita:

• tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä säilykkeitä
• leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja
• pähkinöitä, siemeniä
• kuivattuja hedelmiä, kuten rusinoita, luumuja ja taateleita
• hilloja, soseita
• muroja, myslejä, hiutaleita
• mehuja, mehukeittoja
• huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
• kala-, liha- ja papusäilykkeitä
• välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä

Lisäksi on hyvä pohtia etukäteen, mitä ja miten ruokaa pystyisi valmistamaan sähkökatkon aikana.

Lokakuun lopussa Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa aletaan järjestää kaikille avoimia 72 tuntia -koulutuksia, joissa perehdytään kotitalouksien varautumiseen. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin 72 tuntia häiriötilanteen sattuessa.

72 tuntia -koulutukset ovat omatoimiseen varautumiseen opastavia parin tunnin tilaisuuksia, joissa käydään keskustellen läpi varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jossa yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

– Kodeissa pitäisi pärjätä itsenäisesti ainakin 72 tuntia häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa, kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erityisasiantuntija Sirpa Suomalainen.

Myös työntekijöille koulutusta

– Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola ovat Suomen kolme ensimmäistä kaupunkia, joissa tilaisuuksia ollaan tarjoamassa myös osalle kunnan työntekijöistä tällä laajuudella. Olen erityisen ilahtunut siitä, että aihe koetaan täällä niin tärkeäksi, että esimerkiksi Vaasassa osa kaupungin työntekijöistä saa käydä 72 tuntia -tilaisuuksissa työajallaan, sanoo Suomalainen.

Suomessa on jo yli 300 vapaaehtoista kouluttajaa, jotka vetävät 72 tuntia -tilaisuuksia, mutta Vaasa, Kokkola ja Seinäjoki ovat ensimmäisinä kaupunkeina mukana tilaisuuksien järjestämisessä.

– Halumme edistää kotivarojen kuntoon saamista. Olemme pohtineet tätä teemaa yhdessä Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Vaasan lähtiessä yhdeksi pilottikaupungeista 72 tuntia -tilaisuuksiin, voimme antaa väestöllemme entistä paremmin konkreettista tietoa siitä, miten varautua erilaisiin häiriötilanteisiin ja miksi, kertoo Vaasan kaupungin turvallisuuskoordinaattori Seppo Mäenpää.

Kaikki ovat tervetulleita oppimaan kotitalouksien varautumisesta!

Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella järjestetään useita yleisölle avoimia, ilmaisia 72 tuntia –tilaisuuksia. Kaikki omatoimisesta varautumisesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. 72 tuntia -koulutukset järjestää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

VAASA

Ti 29.10. klo 18-20, Länsimetsän koulu, Länsimetsäntie 10
Ke 30.10. klo 18-20, Huutoniemi, Huudi, Mannerheimintie 41
To 31.10 klo 18-20 Palosaaren koulu, Wolffintie 25
Ti 5.11. klo 18-20, Isolahden koulu, Pallokatu 17
Ke 6.11. klo 11-13, Pääkirjasto, Kirjastonkatu 13
Ke 6.11. klo 18-20, Pääkirjasto, Kirjastonkatu 13
To 7.11. klo 11-13, Pääkirjasto, Kirjastonkatu 13
To 7.11. klo 18-20, Pääkirjasto, Kirjastonkatu 13, på svenska
Pe 8.11. klo 18-20, Kuula-opiston auditorio, Laivakatu 16
La 9.11. klo 18-20, Nuorisokahvila Kultsa, Raastuvankatu 30
Ma 11.11. klo 17-19, Sundomin kirjasto, Sundomintie 13, på svenska
Ti 12.11. klo 18-20, Variska, Vanhan Vaasankatu 20
Ma 18.11. klo 18-20 Vasa stadsbibliotek, Venny salen, på svenska

KOKKOLA

Ke 23.10. klo 18-20, Kiviniityn koulu, Kuusitie 3
To 24.10. klo 18-20, Isokylän koulu, Sillanpääntie 2
Ma 28.10. klo 18-20, Koivuhaan koulu, Mäntynäädänkatu 6
Ti 29.10 klo 18-20, Torkinmäen koulu, Hakakatu 24
Ke 30.10 klo 18-20, Rytimäen koulu, Rytimäentie 16
To 31.10 klo 18-20, Halkokarin koulu, Halkokarintie 20
Ti 19.11. klo 17-19 Kokkola bibliotek, på svenska

SEINÄJOKI

Pe 25.10. klo 17-19, Seinäjoen kirjasto, Jaaksi-Sali, Alvar Aallonkatu 14
Ti 29.10. klo 18-20, Lintuviidan koulu, Tapiolantie 20
Ma 4.11. klo 18-20, Alakylän koulu, Suupohjantie 89
Ke 6.11. klo 18-20, Tanelinrannan koulu, Lehmustie 4

Juuri julkaistussa Varautuminen kotona -esitteessä perustellaan, miksi jokaisessa kodissa pitäisi olla varautumisen perusasiat hallussa ja ruokaa koko perheen tarpeisiin ainakin 72 tunniksi.

”Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä. Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen.”

Pitkittynyt sähkökatko hankaloittaisi arkea lukuisin tavoin

Esitteessä on konkreettisia vinkkejä, mitä tehdä, jos kodin lämpötila laskee alle +15 asteen ja miten selvitä, jos joutuu nukkumaan kylmässä asunnossa. Entä mitä tehdä, jos hanasta ei tule vettä tai vesi on saastunutta?

Lisäksi esitteessä muistutetaan kotivaran tärkeydestä ja siitä, että kotivaran ei tarvitse olla erillinen ”pahan päivän varalle” hankittu ruokavarasto, vaan juuri sitä mieluisaa syötävää, jota kotona olisi muutenkin. Olennaista on, että ruokaa olisi kaapeissa riittävästi, jotta koko perhe pärjäisi ainakin 72 tuntia.

72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.

Kotivaraan kuuluu:

• Vesiastiat (puhtaat ja kannelliset)
• Helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa
• Lemmikkien ruokaa

Mitä muuta kotona on hyvä olla?

• Paristoilla toimiva radio ja paristoja
• Paristoilla toimiva taskulamppu ja paristoja
• Varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten
• Retkikeitin ja tulitikut
• Käteistä rahaa
• Välttämättömät lääkkeet
• Joditabletteja
• Hygieniatarvikkeet
• Ensiaputarvikkeet
• Käsisammutin/sammutuspeite

Monet organisaatiot ja kunnat ovat jo osoittaneet kiinnostusta alkaa jakaa uutta Varautuminen kotona -esitettä. Lisäksi esitettä tullaan jakamaan eri puolilla Suomea järjestettävissä 72 tuntia -tilaisuuksissa.

Varautuminen kotona -esite

Beredskap hemma -broschyr

Home Preparedness brochure

Esitteitä voi tilata Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön verkkokaupasta. Esite on tehty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.