tammikuu 2026

Varautumistaidot ovat arkisia taitoja, joiden avulla sähkökatkossa, myrskyssä tai muussa häiriötilanteessa pärjää paremmin. Olosi on varmempi ja turvallisempi, kun tiedät miten toimia. 

Monelta löytyy jo valmiiksi varautumistaitoja, vaikka niitä ei ole tullut ajatelleeksi. Osaatko laittaa ruokaa retkikeittimellä, rakentaa vilteistä majan tai etsiä luotettavaa tietoa silloin, kun netti ei toimi? 

Valtakunnallista Varautumispäivää vietetään lauantaina 7.2., ja tänä vuonna teemana on varautumistaidot. 

Kotivara kulkee mukana arjessa 

Yksi tärkeimmistä varautumistaidoista on kotivaran kokoaminen. Kotivara alkaa vedestä, ja jokaiselle perheenjäsenelle on hyvä varata ainakin yksi viiden litran vesitonkka. Lisäksi tarvitaan ruokaa, lääkkeitä ja muita välttämättömiä tarvikkeita vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. 

Kotivara ei ole erillinen “kriisivarasto”. Se kannattaa koota tuotteista, joita käytät muutenkin arjessa ja täydentää sitä mukaa, kun kaapin hyllyt tyhjenevät. 

Jos sähköä ei ole, ruokaa voi valmistaa ulkona retkikeittimellä tai grillillä. Varaa kotiin myös huoneenlämmössä säilyvää, sellaisenaan syötävää ruokaa, joka ei vaadi kuumennusta.  

Lämpöä ja hyvä hygienia ovat perustarpeita 

Sähkökatkossa koti voi kylmetä nopeasti. Lämpimänä pysymistä helpottaa, kun oleilu keskitetään yhteen huoneeseen, ikkunat peitetään verhoilla tai vilteillä ja lattialle tuodaan mattoja. Kerrospukeutuminen on käytännöllistä eivätkä pipo tai kengät ole liioittelua kylmenevässä asunnossa. 

Jos vesi tai sähköt ovat poikki, myös hygienia vaatii erityistä huomiota. Vettä ei saa laskea viemäriin, joten ota käyttöön käsidesi, kosteuspyyhkeet, kertakäyttöastiat ja muovipussit. Hyvä hygienia on tärkeä keino suojata itseä ja muita tartuntataudeilta. 

Radio pitää ajan tasalla myös häiriötilanteissa 

Häiriötilanteet voivat vaikuttaa myös sähkö- ja tietoliikenneyhteyksiin. Luotettavan tiedon perässä kannattaa suunnata Ylen, viranomaisten, kuntien sekä sähkö- ja vesiyhtiöiden kanavien äärelle. Kun mikään muu ei pelitä, paristokäyttöinen radio on edelleen varma kumppani. 

Radiosta saa ohjeita myös tilanteissa, joissa sisälle suojautuminen on tarpeen. Sisälle suojautuminen on keino suojautua esimerkiksi säteilyltä, myrkyllisiltä kaasuilta ja savulta. 

Kun kuulet yleisen vaaramerkin tai saat vaaratiedotteen, siirry lähimpään sisätilaan. Sulje ovet, ikkunat ja tuuletusaukot, tiivistä raot teipillä ja pysäytä koneellinen ilmanvaihto. Pysy sisällä, kunnes viranomainen ilmoittaa, että vaaratilanne on ohi. 

Tutut rutiinit ja yhteisöllisyys auttavat jaksamaan 

Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa kykyä sopeutua ja toimia paineen alla vaikeissa tilanteissa. Sitä tukevat tutut rutiinit, riittävä uni, syöminen ja liikkuminen. 

Varautuminen ei myöskään ole yksilölaji. Kun pitää huolta läheisistään ja tuntee naapurinsa, avun pyytäminen ja tarjoaminen on helpompaa häiriötilanteissa. Yhdessä on usein helpompi järjestää ruokaa, lämpöä, vettä ja tietoa kuin yksin. 

Tule testaamaan varautumistaitoja Narinkkatorille! 

Suomessa on laaja joukko järjestöjä ja organisaatioita, jotka opettavat kansalaisille varautumistaitoja. Esimerkiksi ensiapu on jokaisen velvollisuus, ja sitä voi opetella muun muassa Punaisen Ristin ensiapukursseilla. 

Varautumispäivän kunniaksi järjestetään maksuton varautumistaitoihin liittyvä tapahtuma Helsingin keskustassa Narinkkatorilla lauantaina 7.2. klo 12–15. Tapahtumassa pääsee kokeilemaan varautumistaitoja käytännössä. 

Mukana ovat SPEK, Huoltovarmuuskeskus, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti, Naisten valmiusliitto, Suomen Partiolaiset, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Marttaliitto, Finlands sv Marthaförbund ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys.

Lisätietoa Varautumispäivästä:spek.fi/varautumispaiva