Kylävara-toimintamalli nousee 72 tuntia -varautumissuosituksen rinnalle

Kylävara on yhteisöllistä huolenpitoa ja varautumista häiriötilanteisiin. Kylävara tuo suomalaiseen kokonaisturvallisuuden toimintamalliin tärkeän uuden ulottuvuuden: paikallisen yhteisöllisen varautumisen. 

Kun naapurit tuntevat toisensa ja huolehtivat, että kaikki pärjäävät, valmius selvitä niin arjen haasteista kuin vakavammista häiriötilanteista paranee. 

Valtioneuvosto on päättänyt, että Kylävaran toimintamallia vakiinnutetaan kansalliseksi suositukseksi 72 tuntia -varautumissuosituksen rinnalle. Yhteisöllisen varautumisen työkalupakki Kylävara on koottu erityisesti maaseutukylien tarpeisiin, mutta monet periaatteista sopivat myös taajamiin ja kaupunkeihin: naapurustoihin ja taloyhtiöihin.  

• Harvaan asutuilla seuduilla pitkät etäisyydet korostavat paikallisen yhteisön tuoman turvan merkitystä. Yhteisöllistä varautumista tulee kuitenkin vahvistaa yhtä lailla myös kaupungeissa ja taajamissa, sillä viranomaisten resurssit ovat rajalliset etenkin pitkissä ja vakavissa häiriötilanteissa, Suomen Kylät ry:n erityisasiantuntija Ritva Pihlaja toteaa. 

Paikallinen yhteisö voi toimia tärkeänä apuna ja turvana etenkin pitkäkestoisissa ja vakavissa häiriötilanteissa, joissa kotitalouksien oma varautuminen ei pelkästään riitä. Yhteisöllinen varautuminen täydentää myös viranomaisten varautumistyötä ja vahvistaa kriisinkestävyyttä niin asuinalueilla ja kunnissa kuin koko yhteiskunnan tasolla. 

Kylävara tarjoaa työkalut paikallisiin tarpeisiin ja voimavaroihin sovellettavaksi 

Kylävaran työkalut tukevat ja vauhdittavat varautumistyötä. Jokainen kylä ja naapurusto voi sovittaa ne omiin voimavaroihinsa ja paikallisiin olosuhteisiin.  

Ajankohtaisia esimerkkejä eri puolilla Suomea tehtävästä kylävaratyöstä on paljon. Kylissä muun muassa perustetaan kyläturvaryhmiä, kehitetään kyläradiotoimintaa, varustetaan yhteisiä kokoontumispaikkoja häiriötilanteita varten ja organisoidaan naapuriapua. 

• Kymenlaaksossa kyläläiset ovat osallistuneet afrikkalaisen sikaruton torjuntatalkoisiin, Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä on otettu isoja harppauksia kylien, kuntien ja pelastusviranomaisten yhteistyön parantamiseksi ja Etelä-Pohjanmaalla kyläturvaryhmissä suunnitellaan, kuka kyläläisistä tekee mitäkin, kun jotain poikkeuksellista tapahtuu. Varautuminen kiinnostaa paikallisia yhteisöjä kautta Suomen, painottaa Pihlaja. 

Yhteistyö on yhteisöllisen varautumisen ydin 

Yhteisöllinen varautuminen perustuu yhteistyöhön asukkaiden, kunnan, muiden viranomaisten ja järjestöjen kesken. Varautumisyhteistyötä voi lähteä vahvistamaan esimerkiksi kumppanuuspöydän avulla: 

• Monissa kunnissa hyödynnetään jo nykyisin kumppanuuspöydän ideaa, joka kokoaa kuntayhteisön eri toimijat yhteisen asian ja saman pöydän ääreen. Toimintatapa sopii mainiosti myös varautumisesta ja turvallisuudesta keskusteluun, sanoo Pihlaja. 

Käytännön apua ja neuvontaa kylävaratyön käynnistämiseen tarjoavat maakunnalliset kyläyhdistykset. Monilla alueilla on käynnissä myös yhteisöllistä varautumista edistäviä hankkeita. 

Kylävara vakiinnutetaan vuorovaikutteisella ja pitkäjänteisellä yhteistyöllä 

Suomen Kylät ry:n EU-osarahoitteisessa Kylävara-hankkeessa koottu Kylävaran työkalupakki (www.kylavara.fi) kokoaa kyläturvallisuutta koskevan tiedon ja materiaalit ensimmäistä kertaa yhteen paikkaan. Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen painottaa jatkotyössä pitkäjänteisen yhteistyön merkitystä: 

– Kuntien, viranomaisten ja kylien välisen yhteistyön

ja tiedonkulun merkitys on korostunut entisestään sekä kokonaisturvallisuuden että suomalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Yhteisöllisen varautumisen kehittäminen ja vakiinnuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja vuorovaikutteista yhteistyötä.  

Turvallisuus syntyy ennen kaikkea ihmisten keskinäisestä luottamuksesta ja arjen yhteistyöstä, ei pelkästä viranomaistoiminnasta. 

Lisätiedot 

Ritva Pihlaja
erityisasiantuntija
Suomen Kylät ry
045 341 0394
ritva.pihlaja@suomenkylat.fi