Lapset ja korona – Voimavaralähtöisyydellä kriisien yli

4H käsityökerholaisia.

Vielä hetki sitten kriisitietoisuus tuntui kuuluvan toiseen maailmaan, jonnekin kauas, paikkoihin, joissa kohdataan luonnonkatastrofeja tai käydään sotia. Nyt kriisi, erityistilanne, on yhtäkkiä läsnä COVID19-epidemian kautta perusturvallisessa arjessa. On aika kiinnittää huomiota lasten jaksamiseen. He ovat yhteiskunnassa haavoittuvaisimpia kriisin kohdatessa. Miten voisimme tukea heitä?

Kun arki muuttuu

Arki muuttuu kriisissä, niin myös nyt COVID19-epidemian aikana. Etäkoululaisella saattaa olla vastuu koulun lisäksi omasta ruokailustaan. Kavereita ja sukulaisia ei enää tavata, kaikkia ainakaan. Mummoa ja ukkia on ikävä. Aikuisten huolissa ja puheenaiheissa korona korostuu. Uutiset kertovat tilanteesta maailmalla. Lähipiirissä sairastutaan.

Isommilla lapsilla ja nuorilla herkkyystilanteita ovat edellisen lisäksi nivelvaiheet, kun siirrytään alakoulusta yläkoulun puolelle, tai yläkoulusta jatko-opiskelemaan ammattiin tai lukioon, myöhemmin myös muihin oppilaitoksiin. Uuteen on vaikeampi päästä sisälle, kotiutua, kun ollaan etänä. Kesätyöt peruuntuvat, vanhemmat saattavat olla lomautettuina.

Resilienssi on supervoima

Kriisivalmiutta voi tukea ennaltaehkäisevästi ja itse tilanteessa kahta kautta: Häiriötilanteen varalta valmistaudutaan pärjäämään itsenäisesti ainakin 72 tuntia esimerkiksi kotivaran avulla. Toisaalta konkreettisen toiminnan lisäksi tietoisesti tuetaan omaa ja läheisten arjessa jaksamista, henkisiä voimavaroja.

Lasten ja nuorten kohdalla kaikista tärkeintä on vahvistaa ja tukea kasvavan resilienssiä. Sillä tarkoitetaan vahvuuksia, jotka ylläpitävät hyvinvointia erilaisissa muuttuvissa tilanteissa ja kriiseissä. Resilienssin merkitys kasvaa erityistilanteissa, jotka haastavat totutut toimintamallit ja ajatukset. Arkirutiineja muuttavia tilanteita voivat olla epidemian lisäksi esimerkiksi joku muu oma tai perheenjäsenen sairastuminen tai onnettomuus.

Selviämme tästä!

Kasvattaja on esimerkki, jonka kriisikäyttäytyminen vaikuttaa lapseen. Optimismi ja tulevaisuudenusko ohjaavat lasta myös luottamaan tulevaan. Luottamus ei ole kuitenkaan asioiden kieltämistä: Ajankohtaisesta tilanteesta keskustellaan lapsen kanssa ikätasoisesti. Asioita käsitellään lapsen ehdoilla vaikka leikkien.

Lasta pitäisi auttaa tunnistamaan omat tunteensa ja sanoittamaan ne tavallaan. Huoli voi olla pientä tai isoa, kaikki tunteiden tasot ovat yhtä oikeita. Kaikki eivät ole huolestuneita ollenkaan ja sekin on hyvä. Aikuisten pelkoja ja huolia, loputtomia covid-keskusteluita, uutisia ja sometusta, ei kaadeta lapsen niskaan.

Normaali arki on parasta

Lasten ja nuorten kohdalla on tärkeä luoda mahdollisimman normaali arki. Säännöllisyys pitää elämässä kiinni. Arkirutiinien kautta on myös helpompi palata normaaliin. Koulu rytmittää kasvavan viikkoa, mutta harrastukset ovat myös tärkeitä. Turvallisuusnäkökulma edellä niissä kannattaa pysyä mukana niin pitkään kuin mahdollista.

4H:ssa olemme pohtineet paljon kerhoissa tekemistä, oppimista ja yhdessäoloa. Toisten kohtaaminen ja vuorovaikutus on tärkeää. Jos livetilanteet eivät ole mahdollisia, etäkerho on hyvä vaihtoehto. Kohdataan ja tehdään asioita yhdessä harrastuksissa ja kotona perheen kanssa!

4H kerho.

Kuva: Kati Latzka

Myös minun teoillani on vaikutusta

Lapsen ja nuoren onkin tärkeää voida kokea vaikuttavansa asioihin. 4H-toiminnassa oppiminen on kivaa, sillä se tapahtuu omaehtoisesti, tekemisen ilon kautta. Lapset huomaavat itsekin osaavansa: uusien taitojen lisäksi tekeminen kiinnostavan asian puitteissa luo varmuutta.

Oppimisen asenne, metataidot siirtyvät vaikka asia vaihtuisikin. Hyvä itsetunto ja pystyvyyden kokemus auttavat käsittelemään erilaisia tilanteita. On helpompi ymmärtää, että vaikka virusta ei saa pois maailmasta, omaan terveyteensä voi vaikuttaa sillä, että kädet pestään huolellisesti ja usein.

Sairastumiseen tai karanteeniin voi myös varautua. Perheessä voidaan yhdessä pohtia, miten valmistaudutaan. Tällöin tilanteesta otetaan kontrolli, vahvistetaan omaa ja lapsen toimijuutta ja osallisuutta.

Esimerkiksi 72 tunnin varautumissääntö häiriötilanteisiin sopii myös lapsen kanssa käsiteltäväksi: Kotiin ostetaan ruokaa ja muita välttämättömyystarvikkeita, joilla pärjätään kolme päivää. Tehtäviä ja tapoja aiheen käsittelyyn voi vaikka kurkata 4H:n TOP-tehtävät-sivustolta.

Myös epätavallisiin tilanteisiin ja kriiseihin varautuminen voi olla perheen yhteinen juttu. Varaudutaan yhdessä tulevaan ja opetetaan lapselle tärkeitä tietoja ja taitoja!

Kriisitilanteet ja lapset

  • Kerro lapselle ikätasoisesti, käsitelkää asiat jutellen ja leikkien lapsen tarpeen mukaan
  • Vältä aikuisten huolien tuomista lapsen maailmaan
  • Auta lasta tunnistamaan ja sanoittamaan tunteet
  • Luo tulevaisuudenuskoa omalla optimistisuudellasi
  • Pidä arkirutiineista kiinni
  • Ota käyttöön välineitä, joilla lapsi kokee voivansa vaikuttaa

 

Marika Sarha.

Marika Sarha

Kirjoittaja työskentelee kasvatuspäällikkönä Suomen 4H-liitossa ja toimii järjestönsä edustajana Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnassa.

4H on valtakunnallinen nuorisojärjestö, joka laajalla toiminnallaan tavoittaa 6-28 -vuotiaita lapsia ja nuoria. Pelkkään kerho- ja leiritoimintaan osallistuu noin 40 000 lasta ja nuorta vuosittain. Toiminnan tavoitteena on tukea lasta hänen omissa unelmissaan. 4H:ssa opitaan itse tekemällä ja kasvetaan aktiiviseen kansalaisuuteen. Yrittäjyyskasvatus on keskeinen osa 4H:n toimintaa.

 

Kuva kirjoittajasta ja etusivun kuva käsityökerhon lapsista: Maarit Kytöharju