Valitse kaupasta kotimainen kala – tai kalasta se itse

Kalatalousalalla korona on alkuhankaluuksien jälkeen saatu taklattua kohtalaisen hyvin. Alan yrityksissä työskentelee paljon ulkomaista työvoimaa ja rajojen sulkeuduttua töiden jatkuvuutta ehdittiin vuosi sitten tovin verran ihmetellä. Kalataloustyöt katsottiin kuitenkin kansallisen huoltovarmuuden kannalta niin tärkeiksi, että alan työvoiman liikkuminen sallittiin erikoisluvalla viime keväänä. Päätös on uusittu nyt tammikuussa.

Ruokakaupoissa olet kenties havainnut halvan norjalaisen lohen tarjonnan kasvaneen. Parhaimmillaan olen itse nähnyt alle 5 €/kilo -tarjouksia. Tilastot kertovat, että Norjan lohen tuotanto oli viime vuonna aikaisempia vuosia suurempi. Koronan aiheuttamat logistiset ongelmat rajoittivat lohen vientiä Aasian markkinoille, mikä aiheutti puolestaan halvan lohen tulvan Euroopan markkinoille. Kuluttaja kenties kiittää, mutta kotimaisille kalankasvattajille tilanne on ikävä, koska Norjan lohi määrittelee lohikalojen yleisen hintatason.

Suomessa syödystä kalasta vain 20 % on kotimaista

Hotelli- ja ravintola-alan alasajon myötä osa ammattikalastajista huomasi saaliidensa markkinoiden hävinneen. Tämä koski esimerkiksi kuhan kalastukseen erikoistuneita sisävesi- ja rannikkokalastajia. Eivät ihmiset silti syömistä lopettaneet, joten kalalle piti löytää uudet myyntiväylät. Kalastajien suoramyynti kuluttajille on lisääntynyt merkittävästi. Samoin on käynyt kalan vähittäismyynnille kaupoissa. S-ryhmä on raportoinut kotimaisen kalan myynnissä 20 % nousun vuoden sisällä.

Lisätehoja menekinedistämiseen haetaan vielä tänä vuonna maa- ja metsätalousministeriön johdolla kotimaisen kalan edistämisohjelmasta, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kalan käyttö. Nähtäväksi jää, miten ohjelman tavoitteet saadaan toteutettua, mutta paljon huonommaksi ei kalatalouden kauppatase voi enää mennä. Meillä syödystä kalasta vain 20 % on kotimaista alkuperää. Verrattuna maataloustuotannon 80 %:n kotimaisuuteen ero on järkyttävän suuri. Suomessa syödään tyytyväisenä rajan takaa tulevaa halpaa norjalaista lohta.

Korona-aika on lisännyt vapaa-ajan kalastusta huimasti

Etätyöt, ulkomaan matkailun loppuminen ja ihmisjoukkojen välttäminen ovat lisänneet vapaa-ajan viettoa luonnon parissa. Kansallispuistojen kävijämäärissä raportoitiin 20 % kasvu viime vuoden aikana. Kalastonhoitomaksun lunasti viime vuonna useampi kalastaja kuin kertaakaan nykyisen kalastuslain voimassaolon aikana. Thaimaan loman sijaan kotimaassa mökkeilevät tai mökillä etätöitä tekevät tarvitsevat tekemistä ja kalastus on ollut luontainen valinta.

Luonnonvarakeskus teki yhteistyössä alan järjestöjen kanssa vuonna 2019 tutkimuksen vapaa-ajan kalastajien profiileista. Tutkimuksen perusteella kalastuksen merkitys on siirtynyt syötävän saaliin saamisesta elämysten hakemisen suuntaan.  Perinteisiä kotitarvepyytäjiä, eli tutkimuksessa ”pyydyspainotteisia aktiivikalastajia” oli silloin vain noin kymmenen prosenttia kalastonhoitomaksun lunastaneista.  Odotan mielenkiinnolla viime vuoden vapaa-ajankalastuksen tilastojen valmistumista, eli miten kasvanut kalastajamäärä näkyy käytettyjen pyydysten ja saatujen saaliiden määrissä. Jatkuuko vapakalastuksen sekä pyydä ja päästä -kalastuksen kasvu? Moni perinteinen kotitarvepyytäjä sanoo tätä ruoalla leikkimiseksi. Voi toisaalta olla, että mökkiläiset ovat pyytäneet lähijärvestään särvintä ihan tosissaan välttääkseen korona-altistusta lähikaupassa.

Vesa Karttunen

Kirjoittaja työskentelee Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtajana ja toimii liiton edustajana Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnassa.

Piirroskuva vapaa-ajan kalastajista: Luonnonvarakeskus