Avainsana-arkistot: kotivara

Meiltä kysytään toisinaan, mihin kaikkiin tilanteisiin kodeissa pitäisi varautua ja miten. Varautuminen voi tuntua aikamoiselta urakalta, jos sitä lähestyy tuosta näkökulmasta. Meillä on kysyjille hyviä uutisia: jokaiseen mahdolliseen häiriötilanteeseen ei tarvitse varautua erikseen.  

Varautuminen on ihmisen perustarpeista huolehtimista. Perustarpeita on viisi: vesi, ruoka, lämpö, hygienia ja tiedonkulku. Kotona tulee olla jokaiselle riittävästi vettä ja ruokaa, hygieniasta on huolehdittava aina muun muassa vatsatautiepidemian välttämiseksi, ja jostakin on saatava tieto, mitä ympärillä tapahtuu. 

Useimmiten arkielämää haittaavat eniten sähkö- ja vesikatkot. Syitä niihin on monia. Osa johtuu kiusanteosta, osa luonnonvoimista tai laitevioista. Myös järjestelmien ikääntyminen aiheuttaa häiriötilanteita. Esimerkiksi vedenjakeluverkostoissa on korjausvelkaa, minkä vuoksi vesikatkoja tulee todennäköisesti olemaan jatkossa yhä enemmän eri puolilla Suomea. 

Varsinkin tässä ajassa ajatellaan usein, että varautuminen on vain valmistautumista sotilaalliseen voimankäyttöön. Se on ihan ymmärrettävää. Sotaan varautuminen on kuitenkin raskas ja vieras ajatus, jolloin varautumiseen voi olla hankala ryhtyä. 

Varautumiseen pitäisi suhtautua paljon arkisemmin. Esimerkiksi sähkökatko ja sen myötä ruoanlaiton vaikeutuminen on todennäköisempää myrskyn vuoksi kuin sodan takia. Myös maksupäätehäiriöt ovat hyvin yleisiä ilman sähkökatkojakin. Niinpä käteistä rahaa kannattaa aina pitää lompakossa. 

On muistettava sekin, että jokainen varautuu itseään varten. Moni kyselee valmiiden ruoka-ainelistojen perään. On kuitenkin hankala tehdä sellaista listaa, joka sopisi jokaisen ruokavalioon ja makumieltymyksiin. Ruoanlaittomahdollisuudetkin vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, onko käytössä tulisija vai ei. Jokaisen on rakennettava itselleen sopiva ruokavarasto, joka myös kiertää arkikäytössä.  

Yhteistä meille kaikille on se, että tarvitsemme vettä. Kansalaistutkimuksen mukaan vesimäärän tarve yllättää ihmiset. Jokaisesta kodista tulisi löytyä pullovettä vähintään viisi litraa asukasta kohti. Lisäksi kotona pitäisi olla puhtaan veden hakemiseen soveltuva kannellinen vesiastia. 

Suomessa on kotitalouksille kansallinen 72 tuntia -varautumissuositus. 72 tuntia eli kolme vuorokautta tulisi jokaisen pystyä jatkamaan arkea omatoimisesti. Se on aika, joka viranomaisilta on arvioitu kuluvan häiriötilanteen selvittelyyn ja avun valmisteluun. Varautua voi pidemmäksikin ajaksi, jos siihen on mahdollisuus. 

Omatoimiseen varautumiseen kuuluu kotivaran ylläpitäminen sekä varautumistietojen ja -taitojen hallitseminen. Varautuminen on paljon muutakin kuin säilykkeet ja vesitonkat kaapissa. On tärkeää tietää myös, miten pysyä lämpimänä talvipakkasilla ilman sähköä. Ohjeita varautumiseen löytyy osoitteesta 72tuntia.fi. 

Varautumisen olisi hyvä tulla niin luontevaksi osaksi arkeamme, että emme lopulta kiinnitä siihen suuremmin huomiota. Tämä edellyttää kuitenkin monilta ajattelutavan muutosta. Asioita ei pitäisi tehdä vasta, kun on pakko, vaan aina olisi hyvä pitää puskuria. Kotona tulisi olla ruokaa enemmän kuin vain seuraavalle aterialle. Kännykän voi ladata jo siinä vaiheessa, kun akkua on alle puolet jäljellä ja autoa tankata, kun tankki on puolillaan. 

Omatoiminen varautuminen on osa Suomen kriisinkestävyyttä. Se on suuri apu yhteiskunnalle ja etenkin ihmiselle itselleen. Haastamme sinutkin paitsi varautumaan myös puhumaan varautumisesta työpaikalla, pihatalkoissa, sukukokouksissa ja harrastepiireissä. 

Kotivara ja varautumistaidot varmistavat, että arki voi rullata ja yhteiskunta toimia häiriötilanteissakin. Voimme jatkaa työssä, koulussa ja harrastuksissa käymistä mahdollisimman normaalisti. Toisin sanoen: varautumalla poikkeuksellisiin tilanteisiin varaudumme jatkamaan normaalia elämäämme.  

Markus Latva-aho
varautumispäällikkö  

Minna Yläkangas
varautumisen asiantuntija

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Kirjoitus on julkaistu puheenvuorona Turun Sanomissa 22.8.2025.

Lue myös SPEKin aiemmat kirjoitukset varautumisesta:

Maaseudun Tulevaisuus 13.6.2025: Paikalliset yhteisöt vahvistavat haja-asutusalueiden kriisinkestävyyttä

Aamulehti 7.5.2025: Taloyhtiössä kannattaisi pitää varautumistalkoot 

Helsingin Sanomat 2.5.2025: Ilman sähköäkin selviää, kun muistaa viisi perusasiaa

Oletko miettinyt, mitä syöt, jos kotiisi tulee sähkö- tai vesikatko etkä voi valmistaa ruokaa tavalliseen tapaan? Jokaisesta kodista olisi hyvä löytyä sellaisenaan syötävää tai helposti valmistettavaa ruokaa vähintään 72 tunniksi eli kolmeksi päiväksi. Ruokaa kotivarasta -oppaasta löytyy esimerkkireseptejä poikkeusoloihin.

Maa- ja kotitalousnaiset ja Martat ovat laatineet Ruokaa kotivarasta -oppaan osana 72 tuntia -varautumissuositusta. Opas ei ole uusi, mutta siinä olevat vinkit ja reseptit ovat edelleen käyttökelpoisia.

Oppaassa on kerrottu, mitä kotivaran koostamisessa kannattaa huomioida ja millaisia ruokia voi valmistaa ilman sähköä. Oppaasta löytyy myös esimerkkiruokalistat ja reseptit kolmeksi päiväksi perheelle ja yksinasuvalle.

Oppaan (PDF) saat ladattua maksutta alla olevasta linkistä:

Lataa opas tästä >>

72 tuntia -konseptia koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja rahoittaa Huoltovarmuuskeskus.

Vinkit parempaan kotivaraan

• Suosi säilykkeitä – ostettuja ja itse tehtyjä
• Lisää makua mausteilla, yrteillä, öljyillä ja kastikkeilla
• Ota vuodenajat huomioon ruokien säilytyksessä
• Hanki pieniä pakkauksia, jotta kaikkea ei tarvitse syödä kerralla
• Tee ja nauti ruokaa yhdessä muiden kanssa ruokahävikin välttämiseksi
• Varaa ruokia, jotka eivät tarvitse paljon vettä valmistusvaiheessa.

Kotivara sopeutetaan aina omaan ruokavalioon

Oppaassa olevat ruokalistat ja reseptit ovat esimerkkejä, joiden tarkoitus on toimia inspiraationa, kun suunnittelet omaa kotivaraasi. Mikään ruokalista ei sellaisenaan sovi ihan jokaiselle. Kotivara pitää aina sopeuttaa kunkin ihmisen omaan ruokavalioon sopivaksi.

Kun suunnittelet omaa tai oman perheesi kolmen päivän kotivaraa, ota huomioon mahdolliset ruoka-aineallergiat, erityisruokavaliot ja makutottumukset. Esimerkiksi gluteenittomuus, kasvisruokavalio tai lasten erityistarpeet voivat vaikuttaa siihen, millaisia elintarvikkeita kannattaa varastoida.

Kotivaran on hyvä sisältää sellaista ruokaa, jota perheesi syö normaalistikin mielellään. Näin varaston kierrätys helpottuu ja poikkeusoloissakin ruoka tuntuu tutulta ja turvalliselta.

Varaa vettä myös ruoan valmistukseen

Kotivaraan kuuluu vähintään viisi litraa juomavettä yhtä asukasta kohden. Lisäksi vettä kannattaa varata erikseen ruoan valmistamiseen. Vettä tarvitaan muun muassa puurojen, pastan tai purkkihernekeiton keittämiseen tulisijassa tai retkikeittimellä.

Useimpien ruokien valmistamiseen kuluu yllättävän paljon vettä. Saatat tarvita vettä myös käsienpesuun ja ruoanlaittovälineiden (esim. retkikeitin) puhdistamiseen aterioiden välissä.

Suunnittele siis ruokavarastosi niin, että se vastaa vedenkäyttömahdollisuuksiasi. Näin varmistat, että vesi riittää sekä ruoanlaittoon että muihin perustarpeisiin.

Lue lisää

Kotivara – 72 tuntia

Penninvenyttäjän varautuminen – Vinkkejä edulliseen kotivaraan – 72 tuntia

Maa- ja kotitalousnaiset sekä Martat tarjoavat lisätietoa ja koulutusta kotivara-asioihin. Tutustu myös heidän varautumissivuihinsa:
Kotivara | Maa- ja Kotitalousnaiset
Varautuminen | Martat