Avainsana-arkistot: sähkökatko
Kodeissa ei tarvitse varautua erikseen sotaan tai syysmyrskyyn
Meiltä kysytään toisinaan, mihin kaikkiin tilanteisiin kodeissa pitäisi varautua ja miten. Varautuminen voi tuntua aikamoiselta urakalta, jos sitä lähestyy tuosta näkökulmasta. Meillä on kysyjille hyviä uutisia: jokaiseen mahdolliseen häiriötilanteeseen ei tarvitse varautua erikseen.
Varautuminen on ihmisen perustarpeista huolehtimista. Perustarpeita on viisi: vesi, ruoka, lämpö, hygienia ja tiedonkulku. Kotona tulee olla jokaiselle riittävästi vettä ja ruokaa, hygieniasta on huolehdittava aina muun muassa vatsatautiepidemian välttämiseksi, ja jostakin on saatava tieto, mitä ympärillä tapahtuu.
Useimmiten arkielämää haittaavat eniten sähkö- ja vesikatkot. Syitä niihin on monia. Osa johtuu kiusanteosta, osa luonnonvoimista tai laitevioista. Myös järjestelmien ikääntyminen aiheuttaa häiriötilanteita. Esimerkiksi vedenjakeluverkostoissa on korjausvelkaa, minkä vuoksi vesikatkoja tulee todennäköisesti olemaan jatkossa yhä enemmän eri puolilla Suomea.
Varsinkin tässä ajassa ajatellaan usein, että varautuminen on vain valmistautumista sotilaalliseen voimankäyttöön. Se on ihan ymmärrettävää. Sotaan varautuminen on kuitenkin raskas ja vieras ajatus, jolloin varautumiseen voi olla hankala ryhtyä.
Varautumiseen pitäisi suhtautua paljon arkisemmin. Esimerkiksi sähkökatko ja sen myötä ruoanlaiton vaikeutuminen on todennäköisempää myrskyn vuoksi kuin sodan takia. Myös maksupäätehäiriöt ovat hyvin yleisiä ilman sähkökatkojakin. Niinpä käteistä rahaa kannattaa aina pitää lompakossa.
On muistettava sekin, että jokainen varautuu itseään varten. Moni kyselee valmiiden ruoka-ainelistojen perään. On kuitenkin hankala tehdä sellaista listaa, joka sopisi jokaisen ruokavalioon ja makumieltymyksiin. Ruoanlaittomahdollisuudetkin vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, onko käytössä tulisija vai ei. Jokaisen on rakennettava itselleen sopiva ruokavarasto, joka myös kiertää arkikäytössä.
Yhteistä meille kaikille on se, että tarvitsemme vettä. Kansalaistutkimuksen mukaan vesimäärän tarve yllättää ihmiset. Jokaisesta kodista tulisi löytyä pullovettä vähintään viisi litraa asukasta kohti. Lisäksi kotona pitäisi olla puhtaan veden hakemiseen soveltuva kannellinen vesiastia.
Suomessa on kotitalouksille kansallinen 72 tuntia -varautumissuositus. 72 tuntia eli kolme vuorokautta tulisi jokaisen pystyä jatkamaan arkea omatoimisesti. Se on aika, joka viranomaisilta on arvioitu kuluvan häiriötilanteen selvittelyyn ja avun valmisteluun. Varautua voi pidemmäksikin ajaksi, jos siihen on mahdollisuus.
Omatoimiseen varautumiseen kuuluu kotivaran ylläpitäminen sekä varautumistietojen ja -taitojen hallitseminen. Varautuminen on paljon muutakin kuin säilykkeet ja vesitonkat kaapissa. On tärkeää tietää myös, miten pysyä lämpimänä talvipakkasilla ilman sähköä. Ohjeita varautumiseen löytyy osoitteesta 72tuntia.fi.
Varautumisen olisi hyvä tulla niin luontevaksi osaksi arkeamme, että emme lopulta kiinnitä siihen suuremmin huomiota. Tämä edellyttää kuitenkin monilta ajattelutavan muutosta. Asioita ei pitäisi tehdä vasta, kun on pakko, vaan aina olisi hyvä pitää puskuria. Kotona tulisi olla ruokaa enemmän kuin vain seuraavalle aterialle. Kännykän voi ladata jo siinä vaiheessa, kun akkua on alle puolet jäljellä ja autoa tankata, kun tankki on puolillaan.
Omatoiminen varautuminen on osa Suomen kriisinkestävyyttä. Se on suuri apu yhteiskunnalle ja etenkin ihmiselle itselleen. Haastamme sinutkin paitsi varautumaan myös puhumaan varautumisesta työpaikalla, pihatalkoissa, sukukokouksissa ja harrastepiireissä.
Kotivara ja varautumistaidot varmistavat, että arki voi rullata ja yhteiskunta toimia häiriötilanteissakin. Voimme jatkaa työssä, koulussa ja harrastuksissa käymistä mahdollisimman normaalisti. Toisin sanoen: varautumalla poikkeuksellisiin tilanteisiin varaudumme jatkamaan normaalia elämäämme.
Markus Latva-aho
varautumispäällikkö
Minna Yläkangas
varautumisen asiantuntija
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Kirjoitus on julkaistu puheenvuorona Turun Sanomissa 22.8.2025.
Lue myös SPEKin aiemmat kirjoitukset varautumisesta:
Aamulehti 7.5.2025: Taloyhtiössä kannattaisi pitää varautumistalkoot
Helsingin Sanomat 2.5.2025: Ilman sähköäkin selviää, kun muistaa viisi perusasiaa
Sähkökatkossa vettä ei pidä valuttaa viemäriin tulvimisriskin vuoksi
Sähkökatkon aikana tulee välttää veden valuttamista viemäriin, jotta vältyttäisiin viemärien tulvimiselta. Vessa kannattaa jättää vetämättä ja kerätä hanasta laskettu vesi ämpäriin. Sähkökatkon aikana vedentulo voi jatkua jonkin aikaa tai loppua heti. Oman alueen vesihuoltolaitoksen tiedotusta kannattaa seurata ja noudattaa sen ohjeita, sillä ohjeet voivat vaihdella alueittain.
– Vedentulo jatkuu normaalisti tai hieman heikommalla paineella useimmissa kotitalouksissa lyhyen sähkökatkon, esimerkiksi kahden tunnin ajan. Katkon aikana vettä saa käyttää juomavetenä normaalisti eikä katkos vaikuta veden laatuun, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön varautumisen asiantuntija Essi Kulju kertoo.
Lyhytkin sähkökatko vaikuttaa kuitenkin jätevesihuoltoon, sillä veden siirtämiseen jätevedenpuhdistamoille käytetään sähköllä toimivia pumppuja, jotka pysähtyvät katkon ajaksi. Jos pumppua ei ole varustettu varavoimalla, ei jätevesi pääse katkon aikana liikkumaan putkessa eteenpäin.
– Veden laskemista viemäriin tulee katkon aikana välttää, jotta viemäriverkoston jätevedet eivät aiheuta ylivuotoja ympäristöön tai viemärien tulvimista kiinteistöihin, Kulju sanoo.
Mikäli sähkökatko aiheuttaa häiriöitä vedenjakeluun tai vesihuoltoon, niistä tiedotetaan vesihuoltolaitoksen tai kunnan verkkosivuilla, joita kannattaa seurata häiriötilanteessa. Monilla vesilaitoksilla on myös käytössä häiriötekstiviestipalvelu, johon vedenkäyttäjä voi rekisteröityä.
Hanasta laskettu vesi tulee kerätä talteen
Esimerkiksi käsienpesuun ja ruoanvalmistukseen vettä voi hanasta käyttää myös katkon aikana, jos sitä edelleen tulee. Hanan alle tulee kuitenkin laittaa ämpäri, vati tai muu astia, johon ylimääräinen valutettu vesi kerätään. Sähköjen palauduttua astian voi tyhjentää viemäriin.
Lyhyen sähkökatkon aikana ei tule käydä suihkussa tai kylvyssä. Myös muuta runsasta vedenkäyttöä tulee välttää.
– Vaikka vettä voi sähkökatkon aikana edelleen tulla, tulisi kotiin silti varata juomavettä pulloissa kaikille kotitalouden jäsenille. Pitkässä sähkökatkossa myös vedentulo loppuu, ja silloin on hyvä olla varalla vettä 6–10 litraa henkilöä kohden, Kulju opastaa.
Lisäksi kotiin tulisi varata puhtaita kanistereita. Niillä voi noutaa vettä vedenjakelupisteeltä, jonka kunta järjestää pidemmissä vesikatkoissa.
WC:n huuhtelua tulee välttää
Lyhyenkin katkon aikana monella on tarve käyttää wc:tä. Istuinta voikin katkon aikana käyttää, mutta vessan vetäminen tulisi suorittaa vasta sähköjen palauduttua. Vessapaperit voi kerätä roskapussiin, ettei wc-istuin tukkeudu.
Jos sähkökatko kestää pitkään tai on muuten pakko käyttää vessaa useamman kerran, voi tarpeet tehdä tarvittaessa muovipussiin, joka on asetettu wc-pöntön renkaan alle. Pussiin laitetaan runsaasti nestettä imevää kuiviketta, kuten wc-paperia, kananmunakenno- tai sanomalehtisilppua. Pussi suljetaan hyvin ja suljetut pussit pakataan kahden muun muovipussin sisälle. Uloin pussi suljetaan huolella ja lajitellaan sekajätteeseen.
– Sähkökatkon aikanakin on tärkeää muistaa huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Jos vettä edelleen tulee hanasta, voi kädet pestä ämpärin päällä. Jos vettä ei tule, voi käyttää kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä, Kulju neuvoo.