Ilmastomuutos tekee varautumisesta entistäkin ajankohtaisempaa
Varautumisen opintopäivät, Tampere 5.-6.11., artikkeli 4/4
Tampereella 5.-6.11. järjestettyjen varautumisen valtakunnallisten opintopäivien teemana oli kotitaloudet ja häiriöherkkä yhteiskunta. Tampereelle kokoontui lähes sata varautumisen parissa työskentelevää viranomaista ja järjestöjen edustajaa. Opintopäivien järjestelyistä vastasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnan (KOVA) ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.
Päätöksenteossa ja valmiusharjoituksissa pitäisi miettiä myös pitkän aikavälin vaikutuksia
Ilmastonmuutos on edennyt. Kansainvälinen ilmastopolitiikka on kiristynyt ja EU on kehittänyt direktiivejään siihen suuntaan, että paikallistasolla tulee toimia. Helsingiltä vaaditaan linjauksia lämmitys- ja liikenneratkaisuissa. Mitä päätöksiä Helsingin kaupungin johto ja viranomaiset tekevät? Tämä on lähtöasetelma professori Janne Hukkisen vetämässä päämajaharjoituksessa marraskuun lopussa.
Professori Janne Hukkinen kertoi Helsingissä loppuvuodesta järjestettävästä valmiusharjoituksesta, jossa kaupungin viranomaiset joutuvat ottamaan kantaa hankaliin ympäristökysymyksiin.
Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen on perehtynyt viheliäisiin sosio-ekologisiin murroksiin. Onneksi hän on niitä akateemisia asiantuntijoita, jotka osaavat avata käyttämänsä termit myös sellaiseen muotoon, että tavallinen kuulija pääsee kärryille, mistä on kyse.
Viheliäisyydellä Hukkinen viittaa monimutkaisiin ongelmiin, joissa ratkaisuyritykset luovat uusia ongelmia. Esimerkkinä viheliäisestä ongelmasta Hukkinen otti esille ekotehokkaiksi kehitetyt tuotteet: kun perheeseen ostetaan auto, joka kuluttaa entistä vähemmän bensaa, säästyy bensarahaa ja niinpä perheeseen ostetaan säästyneillä rahoilla toinen auto. Se siitä ekotehokkuudesta.
Kiireessä voidaan tehdä hyvää tarkoittavia päätöksiä, joiden kauaskantoisia vaikutuksia ei mietitä.
– Tavallisissa valmiusharjoituksissa ei ole sitä ylellisyyttä, että pystyttäisiin miettimään pitkän aikavälin vaikutuksia. Meidän tulevassa päämajaharjoituksessamme lähdetään siitä, että mietitään, mitä tehdyistä päätöksistä seuraa. Jos nyt päätetään toimia näin, mitä siitä seuraisi ja mikä tilanne olisi vuonna 2030? Entä vuonna 2040?
– Ja mikä tärkeintä, harjoituksen lopussa järjestetään avoin strateginen pohdinta: mitä olisi tapahduttava toisin eli missä kohdassa mokattiin?
Ilmastonmuutostutkimuksesta apua viranomaisten ja yritysten varautumiseen
Ihmisten toiminnan seurauksena ilmakehään on päässyt kasvihuonekaasuja ja sen seurauksena maapallon keskilämpötila on kohonnut. Nyt lasketaan, millaisilla ilmastopoliittisilla toimenpiteillä maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt saataisiin laskuun ja mitä siitä seuraisi.
Meteorologi Ilona Láng kertoi, miten ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustaminen on vaikeaa, koska muutokset vaikuttavat koko ekosysteemiin.
Meteorologi Ilona Láng heijastaa valkokankaalle toinen toistaan dramaattisempia diagrammeja ja päästää suustaan pysäyttäviä lauseita.
– Hiilidioksidia ja metaania on ilmakehässä enemmän kuin koskaan 800 000 vuoden aikana.
Suomen keskilämpötila 1847 – 2018, ilmastoopas.fi
– Pystymme arvioimaan vain suuntaa-antavasti, mitä riskejä ja ääri-ilmiöitä on odotettavissa, mutta on selvää, että ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä.
– Täällä Suomessa lämpötila nousee kaikkina vuodenaikoina, mutta talvella vielä enemmän kuin kesällä. Talvista tulee vähälumisempia. Helleaallot ja metsäpalot yleistyvät. Ilmasto on entistä suotuisampi monille tuholaisille ja taudeille.
– Jatkossa talvella sataa selvästi nykyistä enemmän ja kesäisten rankkasateiden arvioidaan voimistuvan. Tulvat lisääntyvät.
– On tärkeää, että ilmastoriskejä tutkitaan ja samalla perehdytään niiden vaikutuksiin. Olennaista ei ole ennustaa vain myrskytuulen nopeutta, vaan myös sitä, kuinka moni talous jäisi myrskyn seurauksena sähköttä.
– Ilmastoriskien tutkimuksella kehitetään työkaluja kunnille, pelastuslaitoksille ja yrityksille. Näin kaikki osaavat varautua sääuhkiin entistä nopeammin ja tehokkaammin.
Lahti ilmastomuutokseen sopeutumisen edelläkävijänä
Onneksi olkoon Lahti! Kaupunki on valittu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuodelle 2021. Voittoa on perusteltu sillä, miten hienosti Lahti on hillinnyt, sopeutunut ja varautunut ilmastonmuutokseen. Lahden kestävän kehityksen koordinaattori Eira Rosberg-Airaksinen nimeää syyn, miksi teema kiinnostaa: talviurheilukaupungin päättäjiä kiinnostaa, kun tilastot osoittavat jo nyt, että Lahden talvet ovat lämmenneet.
Lahden kestävän kehityksen koordinaattori Eira Rosberg-Airaksinen on aktivoinut lahtelaisia miettimään, miten ilmastonmuutosta hillitään ja miten siihen sopeudutaan.
Rosberg-Airaksinen luettelee, mitä kaikkea Lahdessa on viime vuosina tehty. Poikkihallinnollinen työryhmä keräsi kaikki ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet Lahden alueelta. Järjestettiin asukasiltoja ja ilmastoluentoja. Tavattiin sidosryhmiä ja kaupungin johtoa.
– Kaupungin johtoryhmälle järjestimme työpajan, jossa kaikki saivat käyttöönsä leikkirahaa. Sitä sitten ohjattiin erilaisiin ympäristöä kohentaviin toimenpiteisiin. Harjoituksessa leikkirahaa sai sijoittaa mm. viheralueiden lisäämiseen, katujen kunnossapitoon ja pelastustoimen resursseihin. Ei leikkirahaharjoitus takaa rahoitusta oikeassa elämässä, mutta saimme aikaiseksi hyvää keskustelua. Toimenpiteiden priorisointi selkeni.
– Kaikissa järjestämissämme tilaisuuksissa kävi selväksi, että ihmiset puhuvat kyllä mielellään ilmastonmuutoksesta, mutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi vaadittavista toimenpiteistä on paljon hankalampaa keskustella.
***
Lue myös muut varautumisen opintopäiviltä kirjoitetut artikkelit:
Yksi selviytyy luonnon armoilla ja toinen selviytyy siitä, että kauppa on hetken kiinni
Vesihaasteita todellisuudessa ja harjoituksissa – kaikkialla tarvitaan ämpäreitä