Yksi selviytyy luonnon armoilla ja toinen selviytyy siitä, että kauppa on hetken kiinni

Varautumisen opintopäivät, Tampere 5.-6.11., artikkeli 2/4

Tampereella 5.-6.11. järjestettyjen varautumisen valtakunnallisten opintopäivien teemana oli kotitaloudet ja häiriöherkkä yhteiskunta. Tampereelle kokoontui lähes sata varautumisen parissa työskentelevää viranomaista ja järjestöjen edustajaa. Opintopäivien järjestelyistä vastasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnan (KOVA) ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

Vuosi luonnon armoilla

Ympäristöaktivistit Pauliina Helle ja Huck Middeke viettivät vuoden selviytymällä Pohjois-Wisconsinin luonnon armoilla. Kyseessä oli poikkeuksellinen yhdysvaltalainen eräopaskoulutus, sillä oppaana oli luonto itse ja opiskelijoiden tuli selviytyä ulkosalla vailla mitään meille tuttuja mukavuuksia.

Ympäristöaktivistit Huck Middeke ja Pauliina Helle kertoivat siitä, miten selviytyivät vuoden luonnossa.

– Tämä meidän helppo elinympäristömme ei edellytä niitä tietoja ja taitoja, joita luonnossa asuessa tarvitsee. Elämä metsästäjä-keräilijänä ei ollut primitiivistä ja yksinkertaista, vaan niissä olosuhteissa piti osata paljon, Helle kertoo.

Luontoa myös tarkkailee aivan eri tavalla, kun elää täysin sen armoilla. Helle luettelee, miten hän havainnoi aurinkoa, kuuta, tähtiä ja säässä tapahtuvien muutosten vaikutuksia. Myös makuaisti herkistyi, kun ruokaan ei ollut tarjolla mausteita.

– Hyvin pian kävi selväksi, että selviytyäkseen ihminen tarvitsee yhteisöä. Se auttoi, kun tiesi, mitä muut osaavat.

– Alkeelliset olosuhteet vaikuttivat minuun ja valintoihini sen jälkeen.

Myös Huck Middeke kertoi luonnossa viettämästään vuodesta ja kritisoi suomalaista kulutuselämäntapaa.

– Kirjoja, joissa kerrottaisiin todellisesta luonnossa selviämisestä, ei ole olemassakaan, sillä todelliset luonnossa selviämisen ammattilaiset eivät osaa lukea tai kirjoittaa.

– Omaa mukavuusaluettaan voi kasvattaa tekemällä ratkaisuja, jotka laajentavat sitä. Silloin ihminen on enemmän oman elämänsä herra, Middeke sanoo.

– Suurin osa kuluttamistamme tuotteista on ylellisyyttä, jota emme oikeasti tarvitsisi. Suomalaisten elämäntapa edellyttäisi seitsemää maapalloa. Se tarkoittaa, että elääksemme luonnon kannalta kestävällä tavalla, meidän tulisi jakaa kulutustottumuksemme seitsemällä. Tällä hetkellä arvostamme rahaa enemmän kuin luontoa.

Middeken mukaan fokuksemme tulisi olla maailmanlaajuisessa tietoisuudessa ja paikallisessa resilienssissä.

Selviytymistä tutuissa kotioloissa

Meidän ei välttämättä tarvitse mennä koittamaan, miten haastavaa olisi viettää talvi ulkosalla, sillä talvipäivä omassa kodissakin voi koitua aikamoiseksi haasteeksi, jos sähköt ovat syystä tai toisesta poikki, koti on kylmä, eikä hanasta tule vettä.

Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen järjestöpäällikkö Helena Velin kertoivat kotivarasta. Kuvassa myös opintopäiviä juontanut Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön johtaja Karim Peltonen.

– Ennen tiedot ja taidot siirtyivät sukupolvelta toiselle. Nyt tällainen osaamisen jakaminen on loppunut, joten nykyihminen tarvitsee oppaita. Olemme saaneet pyyntöjä kirjoittaa entistä tarkemmat kotivara-ohjeet, joten tartuimme haasteeseen, kertoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä.

Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen järjestöpäällikkö Helena Velin esitteli, mitä ruokaa kaapeista olisi hyvä löytyä siltä varalta, jos vaikka sairastuu, eikä pääse muutamaan päivään kauppaan. Samat ohjeet pätevät, jos myrsky katkaisee sähköt ja kaupat joutuvat pitämään ovensa kiinni muutaman päivän.

Härmälä ja Velin ovat laatineet esimerkin siitä, millainen yhden aikuisen kolmen päivän kotivara voisi olla:

  • vettä, juomia 6 l
  • pastaa tai viljalisäkettä 200 g
  • perunaa 200 g
  • kuivattuja hedelmiä 100 g
  • maitoa, piimää, jogurttia ja viiliä 1 litra tai vastaavia kasvivalmisteita
  • juustoa 60 g
  • kalaa, munaa, lihaa, kasviproteiinia 400 g
  • viljatuotteita 550 g
  • vihanneksia ja juureksia 600 g
  • hedelmiä ja marjoja 400 g
  • öljyä/rasvoja 150 g
  • pähkinöitä/siemeniä 90 g
  • makeisia/suklaata 100 g
  • sokeria, hunajaa 100 g

Lue lisää uudistuneista kotivara-ohjeista.

Kaupatkin varautuvat mahdollisiin häiriötilanteisiin

– Suomessa on 2800 päivittäistavarakaupan myymälää. Pitkittynyt sähkökatko olisi myymälöille suuri haaste, sillä esimerkiksi kylmäketjut ja maksujärjestelmät edellyttävät toimiakseen sähköä. Vaikka joissakin myymälöissä on varavoimajärjestelmä, erittäin pieni osa myymälöistä pystyisi jatkamaan toimintaansa pitkittyneen sähkökatkon sattuessa, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n valmiuspäällikkö Lauri Kulonen.

Päivittäistavarakauppa ry:n valmiuspäällikkö Lauri Kulonen kertoi, miten päivittäistavarahuolto järjestettäisiin vakavissa häiriötilanteissa.

Päivittäistavarakauppa ry ja päivittäistavarakaupan toimijat ovat viimeisen kahden vuoden aikana kehittäneet yhdessä päivittäistavarahuollon varautumista.

Huoltovarmuus pohjautuu toimiviin markkinoihin myös vakavissa häiriötilanteissa. Keskeistä on, että yritysten toiminta pystyisi jatkumaan mahdollisimman sujuvasti.

– Suomessa on luovuttu elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmistä. Häiriötilanne toki tarkoittaisi sitä, että valikoimia pitäisi supistaa. Jos nyt myynnissä on 30 erilaista juustoa, vakavassa häiriötilanteessa tarjolla olisi ehkä yhtä tai kahta.

– Elinkeinoelämän varautumisen lähtökohtana on se, että jokainen kotitalous pärjäisi häiriötilanteessa 72 tuntia. Kuntien ravitsemuspalvelun piirissä olevat ovat tietenkin poikkeus, mutta tavallisilla kotitalouksilla tulisi olla valmiudet selvitä kolme vuorokautta, vaikka kaupat olisivat kiinni.

***

Lue myös muut varautumisen opintopäiviltä kirjoitetut artikkelit:

Talven yli selviämisestä 72 tunnin selviämiseen – vuosisadat vaihtuvat, mutta varautumisessa on edelleen paljon samaa

Vesihaasteita todellisuudessa ja harjoituksissa – kaikkialla tarvitaan ämpäreitä

Ilmastomuutos tekee varautumisesta entistäkin ajankohtaisempaa

INFO

Powered by:

Lisätietoja:

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki
72tuntia@spek.fi
Rekisteriseloste
SPEK ei ota missään tilanteessa vastuuta mistään käyttäjälle tai kolmannelle osapuolelle aiheutuvista vahingoista – suorista, epäsuorista, ennalta arvaamattomista tai ennalta arvattavista, erityisistä tai tyypillisistä vahingoista
– eikä voiton tai tuoton menetyksestä, joka tai jotka ovat aiheutuneet sivustolla olevan tiedon käytöstä tai väärinkäytöstä.

 

Tilaa uutiskirje