Vesihaasteita todellisuudessa ja harjoituksissa – kaikkialla tarvitaan ämpäreitä

Varautumisen opintopäivät, Tampere 5.-6.11., artikkeli 3/4

Tampereella 5.-6.11. järjestettyjen varautumisen valtakunnallisten opintopäivien teemana oli kotitaloudet ja häiriöherkkä yhteiskunta. Tampereelle kokoontui lähes sata varautumisen parissa työskentelevää viranomaista ja järjestöjen edustajaa. Opintopäivien järjestelyistä vastasi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhteistyössä Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnan (KOVA) ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

Vesiastioita ei voi koskaan olla liikaa

Nousiaisten keskuskeittiössä valmistetaan joka päivä 1200 lounasta. Sama määrä ruokaa saatiin valmistettua myös tammi-helmikuun vaihteessa 2018 siitä huolimatta, että hanasta tullutta vettä ei voitu käyttää ruoan valmistamiseen eikä astioiden, laitteiden tai keittiön puhdistamiseen.

Ruokahuoltopäällikkö Sinikka Honkavaara kertoi, miten Nousiaisten keskuskeittiössä selvittiin ruoanvalmistuksesta saastuneesta vesijohtovedestä huolimatta.

– Tammikuun lopulla 2018 sain rehtoreilta viestiä, että vatsatautia oli liikkeellä. Keittiöalan ihmisenä aloin heti miettiä, onko ruoassa ollut jotain. Pian tulikin viesti, että kaikki vesi on keitettävä, koska puhdas ja likainen vesi olivat menneet sekaisin, kertoo ruokahuoltopäällikkö Sinikka Honkavaara Nousiaisten keskuskeittiöstä.

Veden keittäminen ei osoittautunut haasteeksi, mutta jäähdyttäminen sen sijaan osoittautui. Suuria kattiloita ei ollut tarpeeksi. Ja kun kunta järjesti tankkeja, joista olisi saanut hakea vettä, veden saatavuus ei ollut enää ongelma, mutta veden kuljettaminen sen sijaan oli. Keittiöstä ei löytynyt riittävästi astioita veden hakemiseen.

– Yllättävän vähällä vedellä me tulimme toimeen, vaikka olimme erityisen huolellisia ruoan kanssa kosketuksissa olevien pintojen puhdistuksessa ja käsihygieniassa.

– Kun tilanne oli ohi, putket tehokloorattiin. Uunit, painekeittokaapit, kahvinkeittimet, vedenkeittimet, juoma-automaatit, vesijakelimet ja astianpesukoneet piti puhdistaa. Kyllä me minusta aika hyvin pärjättiin, Honkavaara summaa.

Vesilaitokset ovat varautuneet suunnilleen kaikkeen muuhun paitsi ämpäreiden varastointiin

Suomessa on noin 100 000 kilometriä vesilaitosten vesijohtoverkostoa. 90 prosenttia väestöstä saa vetensä vesilaitoksilta ja olemme tottuneet luottamaan, että hanasta tulee aina puhdasta vettä.

Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen kertoi, miten vesihuoltolaitokset ovat varautuneet häiriötilanteisiin.

Koko yhteiskunta tarvitsee vesihuoltopalveluita. Häiriötilanteisiin varautumiseksi vesihuoltolaitoksilla on varautumissuunnitelmat, joilla tarkoitetaan, että vesihuoltolaitokset ovat tunnistaneet mahdolliset vaarat, arvioineet riskit ja tehneet suunnitelmat, miten riskejä voi hallita ja häiriötilanteisiin varautua.

– Vesihuollon uhkia ovat mm. luonnonilmiöt, ympäristöonnettomuudet ja sähköisen infrastruktuurin häiriöt. Kaikkiin vaaroihin ja häiriötilanteisiin ei voi vaikuttaa – kuten kuivuuteen – mutta niihin täytyy varautua ja häiriön tullessa pitää osata toimia, Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen sanoo.

Vaikka vesilaitoksen pääasiallinen vesilähde olisi pois käytöstä, noin puolet Suomen vesilaitoksista pystyy siitä huolimatta toimittamaan yli 50 litraa vettä per asukas per vuorokausi.

– Yhä useampi vesilaitos on hankkinut oman kiinteän varavoimakoneen tai siirrettävän varavoimakoneen pitkittyneen sähkökatkon varalle. Lisäksi vesihuoltolaitokset ovat tehneet sopimuksia siirrettävien säiliöiden ja tankkiautojen saannista. Mutta aika harvalla laitoksella on varastossa puhtaita astioita vettä hakemaan tulevia ihmisiä varten. Tämä on tärkeä huomioida.

Vakka-Suomen alueella kuivuus on sekä valmiusharjoituksen teema että arkea

Suomea on perinteisesti pidetty maana, josta vesi ei lopu. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan Suomen sademäärät olisivat kasvamassa tulevina vuosikymmeninä. Lounais-Suomessa tilanne on ollut viime vuosina päinvastainen. Sademäärät ovat jääneet selvästi alle keskiarvojen ja vesihuoltolaitosten vedenhankinta on kohdannut toistuvasti haasteita. Oman kaivon varassa olevilta kiinteistöiltä vesi on jopa loppunut kokonaan.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Jyrki Lammila kertoi Vakka-Suomen alueella järjestetystä kuivuusharjoituksesta saaduista opeista.

– Suurilta vedenjakelun poikkeuksilta Varsinais-Suomessa on onneksi vältytty, mutta kun vedestä on ollut pulaa, ihmisiä on pyydetty välttämään turhaa kastelua ja autojen pesua, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Jyrki Lammila sanoo.

– Kuivuus ei ole mikään nopeasti kehittyvä tapahtuma, vaan se on hitaasti kehittyvä ja hitaasti poistuva ympäristön tila.

Lammila listasi, miten vesihuoltolaitokset voisivat varautua kuivuuteen entistä paremmin.

– Kun kuivuusuhka on ajankohtainen, kuluttajia pitää kehottaa säästämään vettä. Kuivuudesta pitää tiedottaa. Varayhteyksiä pitää testata. Alueelliset varautumistoimenpiteet pitää käynnistää.
Vedenjakelukatkoksiin pitää varautua sulkusuunnitelmin ja vedenjakelupisteitä pitää valmistella.

– Alueellinen yhteistyö on tärkeää. Ja oikea-aikainen ja täsmällinen tiedottaminen.

Vapaaehtoiset ämpäreitä jakamassa

Punainen Risti järjesti lokakuun lopussa valtakunnallisen valmiusharjoituksen, jossa järjestön vapaaehtoiset harjoittelivat, miten he pystyisivät toimimaan viranomaisten tukena, jos heidän alueellaan sattuisi vedenjakeluun vaikuttava häiriötilanne. Harjoituksen teemana oli puhtaan veden puute.

Suomen Punaisen Ristin suunnittelija Viivi Kirvesoja kertoi, miten keskeisessä roolissa kannelliset ämpärit olivat Punaisen Ristin valmiusharjoituksessa.

– Harjoituksessa oli vahvasti esillä omatoiminen varautuminen ja kotivara. Ihmisille jaettiin vettä, kannellisia ämpäreitä sekä tietoa, miten toimia, jos vettä ei olisi saatavilla, Suomen Punaisen Ristin suunnittelija Viivi Kirvesoja sanoo.

Punaisen Ristin harjoitukseen osallistui järjestön omien vapaaehtoisryhmien lisäksi myös muita vesikriiseihin varautumisesta kiinnostuneita.

– Martat järjestivät harjoituspäivänä 72 tuntia -tilaisuuksia, joissa jaettiin tietoa varautumisesta ja monissa kouluissa mietittiin, mihin kaikkeen vettä kuluu ja mitä tehdä, jos vettä ei ole saatavilla.

– Harjoituksen jälkeen keräsimme palautetta. Osoittautui, että ihmiset olivat kiinnostuneita omatoimisesta varautumisesta, mutta samalla kävi ilmi, että monella ei ollut minkäänlaista kotivaraa.

***
Artikkelin pääkuvassa Pelastusopiston yliopettaja Mika Gröndahl. Hän puhui varautumisen opintopäivillä varautumisesta yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. ”Kaikki lähtee yksilön selviytymisestä ja siitä, että kotitaloudet selviytyvät 72 tuntia ilman viranomaisten apua.”

***

Lue myös muut varautumisen opintopäiviltä kirjoitetut artikkelit:

Talven yli selviämisestä 72 tunnin selviämiseen – vuosisadat vaihtuvat, mutta varautumisessa on edelleen paljon samaa

Yksi selviytyy luonnon armoilla ja toinen selviytyy siitä, että kauppa on hetken kiinni

Ilmastomuutos tekee varautumisesta entistäkin ajankohtaisempaa

INFO

Powered by:

Lisätietoja:

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki
72tuntia@spek.fi
Rekisteriseloste
SPEK ei ota missään tilanteessa vastuuta mistään käyttäjälle tai kolmannelle osapuolelle aiheutuvista vahingoista – suorista, epäsuorista, ennalta arvaamattomista tai ennalta arvattavista, erityisistä tai tyypillisistä vahingoista
– eikä voiton tai tuoton menetyksestä, joka tai jotka ovat aiheutuneet sivustolla olevan tiedon käytöstä tai väärinkäytöstä.

 

Tilaa uutiskirje